Kuntien sijoitusvarallisuuden hallinta strategisena kysymyksenä
Tiirola, Ohto (2023)
Tiirola, Ohto
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132909
Tiivistelmä
Suomessa kunnat hallinnoivat merkittäviä määriä pääomamarkkinoille suuntautuneita arvopaperisijoituksia. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin kuntien sijoitusvarallisuuden hallintaa strategisena kysymyksenä. Tutkielmassa tutkittiin niitä syitä ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat kuntien halukkuuteen ottaa sijoitusriskejä pääomanarkkinoilla. Lisäksi tutkielmassa tutkittiin kuntien sijoitusprosesseja erityisesti suhteessa kuntien sijoitusstrategioihin ja sijoitussuunnitelmiin.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu yleisen sijoittamisen teorian, riskin teorian ja strategian teorian ympärille. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena on luoda tutkimuksen kannalta oleellisista asioista kehikko, jonka kautta tutkimusaihetta voidaan lähestyä ja tutkimuskysymyksiin voidaan vastata. Tutkielman varsinaisen tutkimuskysymyksen kautta pyrittiin tutkimaan miksi kunnat ottavat sijoitusriskejä pääomamarkkinoilla. Lisäksi tutkielmassa on toinen tutkimuskysymys, jonka tarkoituksena on tutkia kuntien sijoitusstrategian ja sijoitussuunnitelman suhdetta varsinaiseen sijoitusprosessiin.
Aihetta ei ole aiemmin tutkittu strategisesta näkökulmasta, joten tutkielma on laadullisella tutkimusotteella toteutettu eksploratiivinen tutkimus, jonka tarkoituksena on nostaa tutkimuskohteeksi valikoituneiden kuntien kautta esiin kysymyksiä, hypoteeseja ja havaintoja tutkimusaiheesta. Tutkimuskohteiksi valikoitui Turku, Tampere, Iisalmi ja Kurikka. Tutkimusaineistona toimi tutkimuskohteiksi valikoituneiden kuntien sijoitustoiminnasta vastaavien virkamiesten haastattelut sekä kuntien viralliset asiakirjat, kuten sijoitussuunnitelmat ja muut sijoitustoimintaa ohjaavat asiakirjat. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, joka soveltuu hyvin strukturoimattoman aineiston analyysiin.
Tutkielman tulosten perusteella syyt kuntien sijoitusriskien ottamiselle löytyvät tuoton tavoittelusta. Sijoitustoiminnan syyt kunnissa voivat kuitenkin olla epäselviä, koska sijoitettavat varat ovat usein historian saatossa kertyneitä, jolloin aktiiviset valinnat kerryttää sijoitettavaa varallisuutta voivat olla vuosikymmenten takaisia. Lisäksi sijoitustoiminnan kompleksisuus saattaa aiheuttaa kunnissa haasteita, sillä sijoitustoiminnan periaatteista ja sijoitusstrategioista vastaavista kuntien valtuustoista ei välttämättä löydy tarpeeksi substanssiosaamista sijoitustoiminnan kokonaisuuden ja sijoitusriskien hallinnan hahmottamiseen.
Kuntien sijoitussuunnitelmien ja sijoitusprosessin välinen yhteys ei tämän tutkimuksen perusteella näyttäytynyt kaikilta osin eheänä. Tutkimuksen perusteella kunnat eivät välttämättä pystyneet luomaan tarvittavaa osaamista ja resursseja sijoitustoiminnan tueksi, eikä kuntien sijoitustoiminnan käytännön prosesseja ollut välttämättä suunniteltu siten, että ne tukisivat kaikilta osin sijoitustoiminnan strategiaa. Tutkimuksen perusteella kunnissa sijoitustoimintaa harjoitettiin suhteellisen pienillä resursseilla henkilöstön osalta, jolloin sijoitustoiminnan suunnittelu, järjestäminen ja raportointi saattavat jäädä käytännössä jopa yksittäisten henkilöiden vastuulle. Lisäksi tutkimuksen perusteella kuntien sijoitustoiminnassa oli puutteita iteratiivisessa suunnittelussa, joka näkyi joiltain osin puutteellisina raportointi- ja arviointikäytäntöinä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu yleisen sijoittamisen teorian, riskin teorian ja strategian teorian ympärille. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena on luoda tutkimuksen kannalta oleellisista asioista kehikko, jonka kautta tutkimusaihetta voidaan lähestyä ja tutkimuskysymyksiin voidaan vastata. Tutkielman varsinaisen tutkimuskysymyksen kautta pyrittiin tutkimaan miksi kunnat ottavat sijoitusriskejä pääomamarkkinoilla. Lisäksi tutkielmassa on toinen tutkimuskysymys, jonka tarkoituksena on tutkia kuntien sijoitusstrategian ja sijoitussuunnitelman suhdetta varsinaiseen sijoitusprosessiin.
Aihetta ei ole aiemmin tutkittu strategisesta näkökulmasta, joten tutkielma on laadullisella tutkimusotteella toteutettu eksploratiivinen tutkimus, jonka tarkoituksena on nostaa tutkimuskohteeksi valikoituneiden kuntien kautta esiin kysymyksiä, hypoteeseja ja havaintoja tutkimusaiheesta. Tutkimuskohteiksi valikoitui Turku, Tampere, Iisalmi ja Kurikka. Tutkimusaineistona toimi tutkimuskohteiksi valikoituneiden kuntien sijoitustoiminnasta vastaavien virkamiesten haastattelut sekä kuntien viralliset asiakirjat, kuten sijoitussuunnitelmat ja muut sijoitustoimintaa ohjaavat asiakirjat. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, joka soveltuu hyvin strukturoimattoman aineiston analyysiin.
Tutkielman tulosten perusteella syyt kuntien sijoitusriskien ottamiselle löytyvät tuoton tavoittelusta. Sijoitustoiminnan syyt kunnissa voivat kuitenkin olla epäselviä, koska sijoitettavat varat ovat usein historian saatossa kertyneitä, jolloin aktiiviset valinnat kerryttää sijoitettavaa varallisuutta voivat olla vuosikymmenten takaisia. Lisäksi sijoitustoiminnan kompleksisuus saattaa aiheuttaa kunnissa haasteita, sillä sijoitustoiminnan periaatteista ja sijoitusstrategioista vastaavista kuntien valtuustoista ei välttämättä löydy tarpeeksi substanssiosaamista sijoitustoiminnan kokonaisuuden ja sijoitusriskien hallinnan hahmottamiseen.
Kuntien sijoitussuunnitelmien ja sijoitusprosessin välinen yhteys ei tämän tutkimuksen perusteella näyttäytynyt kaikilta osin eheänä. Tutkimuksen perusteella kunnat eivät välttämättä pystyneet luomaan tarvittavaa osaamista ja resursseja sijoitustoiminnan tueksi, eikä kuntien sijoitustoiminnan käytännön prosesseja ollut välttämättä suunniteltu siten, että ne tukisivat kaikilta osin sijoitustoiminnan strategiaa. Tutkimuksen perusteella kunnissa sijoitustoimintaa harjoitettiin suhteellisen pienillä resursseilla henkilöstön osalta, jolloin sijoitustoiminnan suunnittelu, järjestäminen ja raportointi saattavat jäädä käytännössä jopa yksittäisten henkilöiden vastuulle. Lisäksi tutkimuksen perusteella kuntien sijoitustoiminnassa oli puutteita iteratiivisessa suunnittelussa, joka näkyi joiltain osin puutteellisina raportointi- ja arviointikäytäntöinä.