Varhaiskasvatuksen opettajien pedagoginen johtajuus vapaan leikin aikana
Remes, Saija (2023)
Remes, Saija
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132906
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin, millaisena varhaiskasvatuksen opettajat kokevat kasvattajan toiminnan vapaan leikin aikana sekä miten jaettu pedagoginen johtajuus näyttäytyy vapaan leikin tilanteissa. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan vapaata leikkiä osana varhaiskasvatuksen opettajan työtä, varhaiskasvatuksen opettajan osuutta vapaassa leikissä sekä pedagogisen johtajuutta lapsiryhmässä. Aineisto koostui 22 eläytymismenetelmällä tuotetusta kirjoitelmasta, jotka tuotettiin osana työpajoja, joiden osallistujina oli varhaiskasvatuksen opettajia.
Kyseessä on laadullinen tutkimus. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli miten varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat kasvattajien toimintaa vapaan leikin aikana. Tämän tutkimuskysymyksen analyysi tehtiin teoriapohjaisella aineiston kategorisoinnilla. Kategorisointi on muodostettu Karssenin ja Lekhalin (2019) tutkimuksessaan käyttämän luokittelun sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH, 2022) kuvaamien henkilöstön työroolien pohjalta. Toisena tutkimuskysymyksenä oli miten pedagogisen johtajuuden resurssit eli riittävät resurssit, esihenkilön ja organisaation tuki, henkilöstöjohtaminen sekä pedagogiset johtamistaidot vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajan toimintaan vapaan leikin aikana. Toista tutkimuskysymystä tarkasteltiin teorialähtöisellä analyysilla, jonka pohjana oli Fónsenin (2013) tutkimus.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen perusteella kirjoitelmissa yleisimmin mainittu kategoria oli leikin kehittäjä ja tukija, seuraavaksi mainituimpina kategorioina olivat leikin mahdollistaja, leikkiympäristön rakentaja sekä leikkiin ohjaaja. Leikin avulla opettajan sekä leikinhavainnoijan ja dokumentoijan toimintatavat jäivät vähiten mainituiksi. Leikistä poissaolevaksi kasvattajaa kuvailtiin vain kirjoitelmissa, joissa eläydyttiin epäonnistuneeseen vapaan leikin tilanteeseen.
Toisen tutkimuskysymyksen tulosten perusteella selkeimmin esiin nousseita osa-alueita olivat kuvaukset henkilöstö ja pedagogisen johtamisen taitoihin liittyen. Riittävien resurssien puuttumisen kuvailtiin kirjoitelmissa johtavan vapaan leikin tilanteiden hallitsemattomuuteen. Esihenkilön ja organisaation tukeen liittyviä kuvauksia kirjoitelmissa esiintyi vain kerran, kun taas varhaiskasvatuksen opettajan oman johtajuuden kuvailtiin kirjoitelmissa vaikuttavan vapaan leikin sujumiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedossa on vapaaseen leikkiin liittyvät kasvattajan toimintatavat. Vapaan leikin aikana varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen johtajuus lisää kirjoittajien mukaan leikkien sujumista toivotulla tavalla, mutta aikaisemmissa tutkimuksissakin esiin noussut työn katkonaisuus heikentää pedagogista johtajuutta.
Kyseessä on laadullinen tutkimus. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli miten varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat kasvattajien toimintaa vapaan leikin aikana. Tämän tutkimuskysymyksen analyysi tehtiin teoriapohjaisella aineiston kategorisoinnilla. Kategorisointi on muodostettu Karssenin ja Lekhalin (2019) tutkimuksessaan käyttämän luokittelun sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH, 2022) kuvaamien henkilöstön työroolien pohjalta. Toisena tutkimuskysymyksenä oli miten pedagogisen johtajuuden resurssit eli riittävät resurssit, esihenkilön ja organisaation tuki, henkilöstöjohtaminen sekä pedagogiset johtamistaidot vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajan toimintaan vapaan leikin aikana. Toista tutkimuskysymystä tarkasteltiin teorialähtöisellä analyysilla, jonka pohjana oli Fónsenin (2013) tutkimus.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen perusteella kirjoitelmissa yleisimmin mainittu kategoria oli leikin kehittäjä ja tukija, seuraavaksi mainituimpina kategorioina olivat leikin mahdollistaja, leikkiympäristön rakentaja sekä leikkiin ohjaaja. Leikin avulla opettajan sekä leikinhavainnoijan ja dokumentoijan toimintatavat jäivät vähiten mainituiksi. Leikistä poissaolevaksi kasvattajaa kuvailtiin vain kirjoitelmissa, joissa eläydyttiin epäonnistuneeseen vapaan leikin tilanteeseen.
Toisen tutkimuskysymyksen tulosten perusteella selkeimmin esiin nousseita osa-alueita olivat kuvaukset henkilöstö ja pedagogisen johtamisen taitoihin liittyen. Riittävien resurssien puuttumisen kuvailtiin kirjoitelmissa johtavan vapaan leikin tilanteiden hallitsemattomuuteen. Esihenkilön ja organisaation tukeen liittyviä kuvauksia kirjoitelmissa esiintyi vain kerran, kun taas varhaiskasvatuksen opettajan oman johtajuuden kuvailtiin kirjoitelmissa vaikuttavan vapaan leikin sujumiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedossa on vapaaseen leikkiin liittyvät kasvattajan toimintatavat. Vapaan leikin aikana varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen johtajuus lisää kirjoittajien mukaan leikkien sujumista toivotulla tavalla, mutta aikaisemmissa tutkimuksissakin esiin noussut työn katkonaisuus heikentää pedagogista johtajuutta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]