Ilmastoriskit TCFD-raportoinnissa : Suomessa toimivien finanssialan yhtiöiden raportointi sidosryhmille
Öykkönen, Oona (2023)
Öykkönen, Oona
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303132893
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella, miten Suomessa toimivissa finanssialan yhtiöissä on seurattu ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän TCFD:n (The Task Force on Climate-Related Financial Disclosure) vuonna 2017 julkaisemia suosituksia ilmastoon liittyvästä raportoinnista. TCFD:n suosituksia noudattava raportointi perustuu raportoivien organisaatioiden omaan harkintaan siitä, minkä tiedon haluavat sidosryhmilleen jakaa. Työryhmän laatimien suositusten tavoitteena on muodostaa sidosryhmille lisäarvoa ja vertailukelpoista tietoa sisältävä yhtenäinen raportointimalli, jota sidosryhmät voivat käyttää apunaan päätöksenteossa. Suositukset jakautuvat neljään kategoriaan; hallinto, strategia, riskienhallinta sekä mittarit ja tavoitteet. Tiivistetysti kategoriat ohjaavat yhtiötä raportoimaan hallinnosta ilmastoon liittyvissä riskeissä ja mahdollisuuksissa, ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutuksista strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun, organisaation prosessista ilmastoriskien tunnistamisessa, arvioinnissa ja hallitsemisessa sekä yhtiön käyttämistä mittareista ja ilmastoon liittyvistä tavoitteista.
Tutkimus perustui 16 julkisesti TCFD:tä kannattavan finanssialanyhtiön perusjoukkoon, josta suoritettiin rajaus raportointiajankohdan ja raportoinnin julkisuuden perusteella. Kohteeksi valikoitui kymmenen suomessa toimivan finanssialan yhtiötä: Aktia Oyj, Työeläkeyhtiö Elo, Evli Oyj, Työeläkeyhtiö Ilmarinen, Nordic Investment Bank, OP Varainhoito, Sampo Group, Säästöpankki, Kirkon eläkerahasto ja Työelä-keyhtiö Varma. Tutkimus suoritettiin vertailevana poikittaistutkimuksena, jolle on ominaista ilmiön tutkiminen valittuna ajanjaksona. Teoreettinen viitekehys muodostuu agenttiteorian ja agenttiteoriasta tarkentuvan sidosryhmäteorian ympärille. Teoreettisen viitekehyksen toinen kokonaisuus käsittelee vastuullisuutta ja sen raportointimalleja, erityisesti TCFD:tä. TCFD:n suositusten ymmärtämiseksi kolmas kokonaisuus käsittelee riskienhallintaa ja ilmastoriskejä. Aineistona hyödynnettiin yhtiöiden julkista TCFD-raportointia vuodelta 2021.
Tutkimuksen keskiössä on TCFD-raportoinnin riittävyys sidosryhmien näkökulmasta. TCFD:n suositusten tarkoituksena on ohjata raportoivia organisaatioita raportoimaan ilmastonmuutoksesta vaikutuksesta syntyvien ilmastoriskien ja mahdollisuuksien tiedot sekä näihin liittyvät hallintakeinot. Tässä tutkimuksessa ilmastonmuutoksesta syntyvät mahdollisuudet on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus perustui kahden tutkimuskysymyksen ympärille: ”Miten ilmastoriskit ovat kuvattu TCFD:n mukaisessa ilmastoraportoinnissa?” ja ”Miten yhtiöt ovat noudattaneet TCFD:n suositusta kuvatessaan ilmastoriskejä?”.
Tutkimuksen tulosten perusteella yhtiöt noudattavat TCFD:n suosituksia vaihtelevasti sekä erilaisia raportointitapoja käyttäen. Ilmastoon liittyvät asiat ovat sisällytetty yhtiöiden toimintaan vastuullisen sijoittamisen periaatteilla ja vastuullisen sijoittamisen työ- tai johtoryhmillä. Yhtiöissä on tunnistettu ilmastoriskien raportoinnin ja työkalujen kehittämiskohteet ja työtä raportoinnin kehittämiseksi sekä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi tehdään. Yhtiöiden käyttämät mittarit ovat linjassa keskenään ja jokaisen yhtiön keskeinen tavoite on hiilineutraalisuuden saavuttaminen. Sidosryhmien näkökulmasta ilmastoriskien analysointi jää raportoinnissa kevyeksi, eikä lukijalle muodostu kokonaiskäsitystä ilmastoriskien vaikutuksista strategiaan tai liiketoimintaan. Ilmastoriskien tunnistamisen, arvioimisen ja hallitsemisen prosessia ei ole kuvattu kokonaisuudessaan, ja ilmastoriskien luokittelemiseksi vain yksi yhtiö on käyttänyt riskiluokkia. Raportointimallilla havaittiin olevan merkitystä sidosryhmän kokonaiskuvan muodostamiseksi.
Tutkimus perustui 16 julkisesti TCFD:tä kannattavan finanssialanyhtiön perusjoukkoon, josta suoritettiin rajaus raportointiajankohdan ja raportoinnin julkisuuden perusteella. Kohteeksi valikoitui kymmenen suomessa toimivan finanssialan yhtiötä: Aktia Oyj, Työeläkeyhtiö Elo, Evli Oyj, Työeläkeyhtiö Ilmarinen, Nordic Investment Bank, OP Varainhoito, Sampo Group, Säästöpankki, Kirkon eläkerahasto ja Työelä-keyhtiö Varma. Tutkimus suoritettiin vertailevana poikittaistutkimuksena, jolle on ominaista ilmiön tutkiminen valittuna ajanjaksona. Teoreettinen viitekehys muodostuu agenttiteorian ja agenttiteoriasta tarkentuvan sidosryhmäteorian ympärille. Teoreettisen viitekehyksen toinen kokonaisuus käsittelee vastuullisuutta ja sen raportointimalleja, erityisesti TCFD:tä. TCFD:n suositusten ymmärtämiseksi kolmas kokonaisuus käsittelee riskienhallintaa ja ilmastoriskejä. Aineistona hyödynnettiin yhtiöiden julkista TCFD-raportointia vuodelta 2021.
Tutkimuksen keskiössä on TCFD-raportoinnin riittävyys sidosryhmien näkökulmasta. TCFD:n suositusten tarkoituksena on ohjata raportoivia organisaatioita raportoimaan ilmastonmuutoksesta vaikutuksesta syntyvien ilmastoriskien ja mahdollisuuksien tiedot sekä näihin liittyvät hallintakeinot. Tässä tutkimuksessa ilmastonmuutoksesta syntyvät mahdollisuudet on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus perustui kahden tutkimuskysymyksen ympärille: ”Miten ilmastoriskit ovat kuvattu TCFD:n mukaisessa ilmastoraportoinnissa?” ja ”Miten yhtiöt ovat noudattaneet TCFD:n suositusta kuvatessaan ilmastoriskejä?”.
Tutkimuksen tulosten perusteella yhtiöt noudattavat TCFD:n suosituksia vaihtelevasti sekä erilaisia raportointitapoja käyttäen. Ilmastoon liittyvät asiat ovat sisällytetty yhtiöiden toimintaan vastuullisen sijoittamisen periaatteilla ja vastuullisen sijoittamisen työ- tai johtoryhmillä. Yhtiöissä on tunnistettu ilmastoriskien raportoinnin ja työkalujen kehittämiskohteet ja työtä raportoinnin kehittämiseksi sekä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi tehdään. Yhtiöiden käyttämät mittarit ovat linjassa keskenään ja jokaisen yhtiön keskeinen tavoite on hiilineutraalisuuden saavuttaminen. Sidosryhmien näkökulmasta ilmastoriskien analysointi jää raportoinnissa kevyeksi, eikä lukijalle muodostu kokonaiskäsitystä ilmastoriskien vaikutuksista strategiaan tai liiketoimintaan. Ilmastoriskien tunnistamisen, arvioimisen ja hallitsemisen prosessia ei ole kuvattu kokonaisuudessaan, ja ilmastoriskien luokittelemiseksi vain yksi yhtiö on käyttänyt riskiluokkia. Raportointimallilla havaittiin olevan merkitystä sidosryhmän kokonaiskuvan muodostamiseksi.