Electrocardiographic Interatrial Block, P-Terminal Force, ST Level, and T-wave Inversion in General Population : Prevalence, Characteristics, and Prognostic Value
Istolahti, Tiia (2023)
Istolahti, Tiia
Tampere University
2023
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2804-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2804-7
Tiivistelmä
Sydänfilmi (elektrokardiogrammi [EKG]) on yleisin sydän- ja verisuonitautien diagnosoimiseen käytetty tutkimusmenetelmä. EKG:sta saadaan tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta, rakenteesta ja sydämen patologisista muutoksista. Interatriaalinen katkos (IAB), P-terminaalinen voima (PTF), ST-lasku ja negatiivinen T-aalto ovat EKG:ssa havaittavia poikkeavuuksia.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti, ja niihin liittyy korkeita terveydenhuoltokustannuksia. Eteisvärinä on yleisin vallitseva rytmihäiriö, ja se lisää aivohalvauksen, kuolleisuuden ja dementian riskiä. Aivoinfarktiin ja sepelvaltimotautiin liittyy merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen maailmanlaajuisesti.
IAB ja PTF ovat P-aaltopoikkeavuuksia, jotka heijastavat sydämen eteisten sähköisiä ja rakenteellisia muutoksia. Aiemmissa tutkimuksissa ne ovat olleet yhteydessä lisääntyneeseen eteisvärinä- ja aivoinfarktiriskiin yleisessä väestössä. ST- lasku ja negatiivinen T-aalto heijastavat sydämen repolarisaatiohäiriöitä. ST-laskua ja negatiivista T-aaltoa on pidetty sydämen hapenpuutteesta (iskemiasta) johtuvina EKG-muutoksina, vaikka niitä nähdään myös monissa muissa tilanteissa. ST-lasku ja negatiivinen T-aalto lepo-EKG:ssa ovat aiemmissa yleiseen väestöön perustuvissa tutkimuksissa lisänneet riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, sekä riskiä sydän- ja verisuonitauteihin liittyvään kuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen. ST-laskun ja negatiivisen T-aallon sijainti 12-kytkentäisessä EKG:ssa vaihtelee eri sairauksissa. Myös joissain yleiseen väestöön perustuvissa tutkimuksissa näiden repolarisaatiopoikkeavuuksien ennusteellinen merkitys on vaihdellut sijainnin mukaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia näiden neljän EKG-poikkeavuuden, IAB:n, PTF:n, ST-laskun ja negatiivisen T-aallon, esiintyvyyttä ja ominaisuuksia yleisessä väestössä, sekä niihin liittyvää ennustetta suhteessa edellä mainittuihin sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi repolarisaatiopoikkeavuuksissa erityinen mielenkiinto kohdistui näiden muutosten sijainnin ennusteelliseen merkitykseen 12-kytkentäisessä EKG:ssa.
Tämä tutkimus perustui Suomessa vuosina 2000–2001 ja 2011–2012 tehtyihin prospektiivisiin Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksiin. Terveys 2000 - tutkimus suunniteltiin kattamaan valtakunnallisesti edustava otos Suomen väestöstä ja koostui 8028:sta yli 30-vuotiaasta henkilöstä, joista 79 % (6354 henkilöä) osallistui terveystarkastukseen, johon sisältyi myös EKG. Terveys 2011 -tutkimukseen kutsuttiin Terveys 2000 -tutkimuksen osallistujat vuonna 2011, jolloin osallistujista kerättiin vastaavat tiedot. Seurantatiedot kerättiin kansallisista rekistereistä ja seurantajakso kesti yli 15 vuotta. EKG:t analysoitiin tietokoneella.
Vaikea-asteisen IAB:n esiintyvyys oli 1 % ja osittaisen IAB:n noin 10 %. IAB:n ja PTF:n esiintyvyys vaihteli runsaasti 11 vuoden seurannassa, ja muutoksista 40,0 % – 79,3 % palautui normaaliksi 11 vuoden seurannassa. Perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten verenpainetauti, lihavuus ja rasva- aineenvaihdunnan häiriöt, olivat yhteydessä lisääntyneeseen riskiin IAB:n ilmaantumiselle tai etenemiselle/säilymiselle EKG:ssa. Osittainen ja vaikea-asteinen IAB olivat yhteydessä lisääntyneeseen eteisvärinäriskiin, ja vaikea-asteinen IAB oli yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua aivoinfarktiin tai ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön, myös eteisvärinän ilmaantumisesta riippumatta. PTF ei yhdistynyt lisääntyneeseen eteisvärinäriskiin tässä tutkimusväestössä.
Madaltuva ST-taso EKG:n sivuseinäkytkennöissä (I, aVL, V5 ja V6) jatkuvana muuttujana oli yhteydessä lisääntyneeseen kuolemanriskiin sekä miehillä että naisilla. Naisilla madaltuvaan ST-tasoon liittynyt huonompi ennuste johtui pääosin vasemman kammion hypertrofiasta EKG:ssa. Lähes viidenneksellä (19,6 %) osallistujista oli negatiivinen T-aalto vähintään yhdessä kytkentäryhmässä. Negatiivinen T-aalto sivuseinäkytkennöissä oli yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja riskiin sairastua sepelvaltimotautiin, ja negatiiviseen T-aaltoon etuseinäkytkennöissä yhdistyi lisääntynyt riski sairastua sepelvaltimotautiin. EKG:n repolarisaatiopoikkeavuus (madaltuva ST-taso tai negatiivinen T-aalto) alaseinäkytkennöissä ei lisännyt riskiä kummallekaan päätetapahtumalle.
Yhteenvetona, tässä kansallisesti edustavassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa osittainen ja vaikea-asteinen IAB, madaltuva ST-taso EKG:n sivuseinäkytkennöissä, sekä negatiivinen T-aalto EKG:n sivu- ja etuseinäkytkennöissä olivat yhteydessä huonompaan ennusteeseen. Tutkitut P-aaltopoikkeavuudet eivät olleet pysyviä muutoksia väestössä ja tämän takia tulevaisuudessa tulisi selvittää näiden väistyneiden P-aaltomuutosten ennusteellinen merkitys. EKG:n repolarisaatiopoikkeavuuksien sijainti 12-kytkentäisessä lepo-EKG:ssa vaikutti suuresti muutosten ennusteelliseen merkitykseen, mikä tulisi huomioida kliinisessä työssä.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti, ja niihin liittyy korkeita terveydenhuoltokustannuksia. Eteisvärinä on yleisin vallitseva rytmihäiriö, ja se lisää aivohalvauksen, kuolleisuuden ja dementian riskiä. Aivoinfarktiin ja sepelvaltimotautiin liittyy merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen maailmanlaajuisesti.
IAB ja PTF ovat P-aaltopoikkeavuuksia, jotka heijastavat sydämen eteisten sähköisiä ja rakenteellisia muutoksia. Aiemmissa tutkimuksissa ne ovat olleet yhteydessä lisääntyneeseen eteisvärinä- ja aivoinfarktiriskiin yleisessä väestössä. ST- lasku ja negatiivinen T-aalto heijastavat sydämen repolarisaatiohäiriöitä. ST-laskua ja negatiivista T-aaltoa on pidetty sydämen hapenpuutteesta (iskemiasta) johtuvina EKG-muutoksina, vaikka niitä nähdään myös monissa muissa tilanteissa. ST-lasku ja negatiivinen T-aalto lepo-EKG:ssa ovat aiemmissa yleiseen väestöön perustuvissa tutkimuksissa lisänneet riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, sekä riskiä sydän- ja verisuonitauteihin liittyvään kuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen. ST-laskun ja negatiivisen T-aallon sijainti 12-kytkentäisessä EKG:ssa vaihtelee eri sairauksissa. Myös joissain yleiseen väestöön perustuvissa tutkimuksissa näiden repolarisaatiopoikkeavuuksien ennusteellinen merkitys on vaihdellut sijainnin mukaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia näiden neljän EKG-poikkeavuuden, IAB:n, PTF:n, ST-laskun ja negatiivisen T-aallon, esiintyvyyttä ja ominaisuuksia yleisessä väestössä, sekä niihin liittyvää ennustetta suhteessa edellä mainittuihin sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi repolarisaatiopoikkeavuuksissa erityinen mielenkiinto kohdistui näiden muutosten sijainnin ennusteelliseen merkitykseen 12-kytkentäisessä EKG:ssa.
Tämä tutkimus perustui Suomessa vuosina 2000–2001 ja 2011–2012 tehtyihin prospektiivisiin Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksiin. Terveys 2000 - tutkimus suunniteltiin kattamaan valtakunnallisesti edustava otos Suomen väestöstä ja koostui 8028:sta yli 30-vuotiaasta henkilöstä, joista 79 % (6354 henkilöä) osallistui terveystarkastukseen, johon sisältyi myös EKG. Terveys 2011 -tutkimukseen kutsuttiin Terveys 2000 -tutkimuksen osallistujat vuonna 2011, jolloin osallistujista kerättiin vastaavat tiedot. Seurantatiedot kerättiin kansallisista rekistereistä ja seurantajakso kesti yli 15 vuotta. EKG:t analysoitiin tietokoneella.
Vaikea-asteisen IAB:n esiintyvyys oli 1 % ja osittaisen IAB:n noin 10 %. IAB:n ja PTF:n esiintyvyys vaihteli runsaasti 11 vuoden seurannassa, ja muutoksista 40,0 % – 79,3 % palautui normaaliksi 11 vuoden seurannassa. Perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten verenpainetauti, lihavuus ja rasva- aineenvaihdunnan häiriöt, olivat yhteydessä lisääntyneeseen riskiin IAB:n ilmaantumiselle tai etenemiselle/säilymiselle EKG:ssa. Osittainen ja vaikea-asteinen IAB olivat yhteydessä lisääntyneeseen eteisvärinäriskiin, ja vaikea-asteinen IAB oli yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua aivoinfarktiin tai ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön, myös eteisvärinän ilmaantumisesta riippumatta. PTF ei yhdistynyt lisääntyneeseen eteisvärinäriskiin tässä tutkimusväestössä.
Madaltuva ST-taso EKG:n sivuseinäkytkennöissä (I, aVL, V5 ja V6) jatkuvana muuttujana oli yhteydessä lisääntyneeseen kuolemanriskiin sekä miehillä että naisilla. Naisilla madaltuvaan ST-tasoon liittynyt huonompi ennuste johtui pääosin vasemman kammion hypertrofiasta EKG:ssa. Lähes viidenneksellä (19,6 %) osallistujista oli negatiivinen T-aalto vähintään yhdessä kytkentäryhmässä. Negatiivinen T-aalto sivuseinäkytkennöissä oli yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja riskiin sairastua sepelvaltimotautiin, ja negatiiviseen T-aaltoon etuseinäkytkennöissä yhdistyi lisääntynyt riski sairastua sepelvaltimotautiin. EKG:n repolarisaatiopoikkeavuus (madaltuva ST-taso tai negatiivinen T-aalto) alaseinäkytkennöissä ei lisännyt riskiä kummallekaan päätetapahtumalle.
Yhteenvetona, tässä kansallisesti edustavassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa osittainen ja vaikea-asteinen IAB, madaltuva ST-taso EKG:n sivuseinäkytkennöissä, sekä negatiivinen T-aalto EKG:n sivu- ja etuseinäkytkennöissä olivat yhteydessä huonompaan ennusteeseen. Tutkitut P-aaltopoikkeavuudet eivät olleet pysyviä muutoksia väestössä ja tämän takia tulevaisuudessa tulisi selvittää näiden väistyneiden P-aaltomuutosten ennusteellinen merkitys. EKG:n repolarisaatiopoikkeavuuksien sijainti 12-kytkentäisessä lepo-EKG:ssa vaikutti suuresti muutosten ennusteelliseen merkitykseen, mikä tulisi huomioida kliinisessä työssä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]