Palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheisten tukeminen terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta
Helle, Heini; Lilja, Jenni (2023)
Helle, Heini
Lilja, Jenni
2023
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303112885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303112885
Tiivistelmä
Palliatiivisen hoidon tavoitteena on tarjota kokonaisvaltaista hoitoa parantumatonta, kuolemaan johtavaa sairautta sairastavalle potilaalle sekä hänen läheisilleen. Kokonaisvaltaisessa palliatiivisessa hoidossa keskitytään kivun ja muiden oireiden lievittämiseen sekä fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja henkisen sekä hengellisten tarpeiden täyttämiseen. Palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan läheiset tarvitsevat myös tukea seuratessaan läheisensä hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka aloitetaan yleensä viikkoja tai päiviä ennen kuolemaa. Saattohoitovaiheessa läheiset tarvitsevat erilaista tukea potilaan kuoleman lähestyessä ja kuoleman jälkeen.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheiset tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaista tukea palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheiset tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta?
Tämä kirjallisuuskatsaus on osa tekeillä olevaa hoitosuositusta, joka käsittelee palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheisen tukemista. Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositus pohjautuu kriittisesti arvioituihin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Tämän vuoksi tutkimuskysymys, hakusanat ja -lauseet sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerit oli määritelty tarkasti etukäteen. Aineistoa haettiin neljästä kansainvälisestä elektronisesta tietokannasta, jotka olivat Cinahl, OVID Medline, PsycINFO ja Scopus. Hakusanoiksi määriteltiin tietokannasta riippuen muun muassa palliative care, hospice care, family, health care professional, health personnel, counseling ja needs assessment. Sisäänottokriteereinä olivat tutkimuskysymykseen vastaaminen terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta, vertaisarvioitu alkuperäistutkimus julkaisukielenään englanti tai suomi ja julkaisuajankohtana vuodet 2020–2022. Hakutulos kokonaisuudessaan ennen tietokantarajauksia oli 1199 ja tietokantarajausten jälkeen 159. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin lopulta 16 alkuperäistutkimusta, joista valtaosa oli laadullisia. Mukana oli myös monimenetelmätutkimus sekä konstruktiivinen grounded teoria –tutkimus. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Alkuperäistutkimusten laadunarviointi tehtiin Joanna Briggs Instituutin arviointikriteeristöä hyödyntäen.
Palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheiset tarvitsivat kokonaisvaltaista tukea hoidon jokaisessa vaiheessa. Läheiset tarvitsivat niin konkreettista, tiedollista, emotionaalista kuin informatiivista tukea. Tuen tarve ja määrä vaihteli potilaan tilanteesta sekä läheisten omien voimavarojen mukaan. Tuen tarve jatkui potilaan kuoleman jälkeen. Sairaalaympäristön kodinomaisuus ja persoonallisuus vaikuttivat läheisten kokemuksiin. Yhden hengen potilashuoneet mahdollistivat yksityisyyden kunnioittamisen ja tarjosivat läheisille mahdollisuuden olla potilaan lähellä vuorokauden ajasta riippumatta. Esiin nousi myös terveydenhuollon ammattilaisten tiedonpuute olemassa olevista palveluista, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin tai seurakunnan tarjoamista palveluista. Tiedonpuute näkyi läheisten riittämättömässä tuen saannissa, kun terveydenhuollon ammattilainen ei osannut ohjata tukea tarvitsevia läheisiä oikeaan paikkaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheisten tarvitsema tuen tarve ja määrä on yksilöllistä. Tuen tulee olla kokonaisvaltaista eikä se saa loppua potilaan kuolemaan. Sairaalaympäristöön tulee kiinnittää huomiota, jotta se voi palvella myös läheisiä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhden hengen potilashuoneiden järjestäminen sekä läheisen yöpymismahdollisuus tulee huomioida. Terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta olemassa olevista kolmannen sektorin palveluista tulee lisätä. Ammattilaiset tarvitsevat myös lisäkoulutusta läheisten tukemiseen.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheiset tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaista tukea palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheiset tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta?
Tämä kirjallisuuskatsaus on osa tekeillä olevaa hoitosuositusta, joka käsittelee palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheisen tukemista. Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositus pohjautuu kriittisesti arvioituihin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Tämän vuoksi tutkimuskysymys, hakusanat ja -lauseet sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerit oli määritelty tarkasti etukäteen. Aineistoa haettiin neljästä kansainvälisestä elektronisesta tietokannasta, jotka olivat Cinahl, OVID Medline, PsycINFO ja Scopus. Hakusanoiksi määriteltiin tietokannasta riippuen muun muassa palliative care, hospice care, family, health care professional, health personnel, counseling ja needs assessment. Sisäänottokriteereinä olivat tutkimuskysymykseen vastaaminen terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta, vertaisarvioitu alkuperäistutkimus julkaisukielenään englanti tai suomi ja julkaisuajankohtana vuodet 2020–2022. Hakutulos kokonaisuudessaan ennen tietokantarajauksia oli 1199 ja tietokantarajausten jälkeen 159. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin lopulta 16 alkuperäistutkimusta, joista valtaosa oli laadullisia. Mukana oli myös monimenetelmätutkimus sekä konstruktiivinen grounded teoria –tutkimus. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Alkuperäistutkimusten laadunarviointi tehtiin Joanna Briggs Instituutin arviointikriteeristöä hyödyntäen.
Palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheiset tarvitsivat kokonaisvaltaista tukea hoidon jokaisessa vaiheessa. Läheiset tarvitsivat niin konkreettista, tiedollista, emotionaalista kuin informatiivista tukea. Tuen tarve ja määrä vaihteli potilaan tilanteesta sekä läheisten omien voimavarojen mukaan. Tuen tarve jatkui potilaan kuoleman jälkeen. Sairaalaympäristön kodinomaisuus ja persoonallisuus vaikuttivat läheisten kokemuksiin. Yhden hengen potilashuoneet mahdollistivat yksityisyyden kunnioittamisen ja tarjosivat läheisille mahdollisuuden olla potilaan lähellä vuorokauden ajasta riippumatta. Esiin nousi myös terveydenhuollon ammattilaisten tiedonpuute olemassa olevista palveluista, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin tai seurakunnan tarjoamista palveluista. Tiedonpuute näkyi läheisten riittämättömässä tuen saannissa, kun terveydenhuollon ammattilainen ei osannut ohjata tukea tarvitsevia läheisiä oikeaan paikkaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheisten tarvitsema tuen tarve ja määrä on yksilöllistä. Tuen tulee olla kokonaisvaltaista eikä se saa loppua potilaan kuolemaan. Sairaalaympäristöön tulee kiinnittää huomiota, jotta se voi palvella myös läheisiä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhden hengen potilashuoneiden järjestäminen sekä läheisen yöpymismahdollisuus tulee huomioida. Terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta olemassa olevista kolmannen sektorin palveluista tulee lisätä. Ammattilaiset tarvitsevat myös lisäkoulutusta läheisten tukemiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]