Takaisin töihin – työssä jatkaminen ja työhön paluun tukeminen : Kirjallisuuskatsaus työn merkityksestä mielenterveyskuntoutuksessa
Sairanen, Marjo (2023)
Sairanen, Marjo
2023
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303102878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303102878
Tiivistelmä
Mielenterveysongelmat johtavat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle aiheuttaen merkittävän yhteiskunnallisen ongelman. Työuupumus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja aiheuttavat pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Työssä jaksaminen ja työhön palaaminen ovat mielenterveyskuntoutujien toipumisen kannalta oleellisia. Työurien tukeminen on edellytys sille, että pitkittyneet sairauspoissaolot masennuksesta johtuen vähenisivät. Työhön paluun haasteet kasvavat kuitenkin monesti sitä isoimmiksi mitä pidempään työkyyttömyys on jatkunut.
Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan niitä tekijöitä, joita työikäisten mielenterveyskuntoutujien työssä jatkamiseen ja työllistymiseen yhdistetään. Eri näkökulmien kautta tarkastellaan työssä jatkamisen tukimuotoja sekä työhön paluun keinoja pitkien sairauslomien ja työkyvyttömyysjaksojen jälkeen. Tutkielmassa tarkastellaan miten ja millaisin eri keinoin työssä jatkamista ja työhön paluuta voidaan tukea, kenen toimesta ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kuntoutuksen monet eri keinot kulkevat monesti rinnakkain, usein myös limittäin ja näin tukevatkin kuntoutujaa oikein toteutettuna usealta eri kantilta.
Tutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on kymmenen vertaisarvioitua artikkelia tarkempaa analyysia varten. Aineiston analysoinnissa on käytetty aineistolähtöistä sisällön analyysia ja tulokset on jaettu neljään eri näkökulmaan; kuntoutujan, kuntoutusorganisaation, työnantajan sekä yhteiskunnallinen näkökulma. Tulosluvut sisältävät ensin yleiskatsauksen aineiston eri näkökulmista. Ensimmäisenä varsinaisena näkökulmana kuntoutujan näkökulmasta on tarkasteltu osallisuuden, aktiivisuuden, motivaation sekä sitoutumisen merkitystä kuntoutumisen onnistumiseksi. Seuraavaksi on tarkasteltu kuntoutusorganisaation näkökulmasta oikea-aikaisuutta, tavoitteiden asettamista sekä yhteistyön merkitystä. Tämän jälkeen työnantajan näkökulmasta on tuotu esiin odotuksia ja asenteita mielenterveyskuntoutusta kohtaan sekä työnantajan tuen merkitystä. Lopuksi on esitetty yhteiskunnallisesta näkökulmasta omina teemoinaan taloudelliset hyödyt sekä työllistymisen ja osallisuuden parantaminen.
Tutkielman tulokset todentavat, että onnistunut kuntoutusprosessi vaatii useiden eri toimijoiden saumatonta ja avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lisäksi mielenterveyskuntoutuja tarvitsee usein enemmän tukea ympäristöltään, jotta kuntoutuminen olisi sujuvaa ja muutokset pysyviä. Työhön paluuta tulisi räätälöidä vieläkin yksilöllisemmin työantajan ja kuntoutujan välisellä suunnitelmalla ja toteutuksella. Riittävä tuki ja ymmärrys mielenterveysongelmista ovat edellytyksiä onnistuneelle kuntoutusprosessille.
Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan niitä tekijöitä, joita työikäisten mielenterveyskuntoutujien työssä jatkamiseen ja työllistymiseen yhdistetään. Eri näkökulmien kautta tarkastellaan työssä jatkamisen tukimuotoja sekä työhön paluun keinoja pitkien sairauslomien ja työkyvyttömyysjaksojen jälkeen. Tutkielmassa tarkastellaan miten ja millaisin eri keinoin työssä jatkamista ja työhön paluuta voidaan tukea, kenen toimesta ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kuntoutuksen monet eri keinot kulkevat monesti rinnakkain, usein myös limittäin ja näin tukevatkin kuntoutujaa oikein toteutettuna usealta eri kantilta.
Tutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on kymmenen vertaisarvioitua artikkelia tarkempaa analyysia varten. Aineiston analysoinnissa on käytetty aineistolähtöistä sisällön analyysia ja tulokset on jaettu neljään eri näkökulmaan; kuntoutujan, kuntoutusorganisaation, työnantajan sekä yhteiskunnallinen näkökulma. Tulosluvut sisältävät ensin yleiskatsauksen aineiston eri näkökulmista. Ensimmäisenä varsinaisena näkökulmana kuntoutujan näkökulmasta on tarkasteltu osallisuuden, aktiivisuuden, motivaation sekä sitoutumisen merkitystä kuntoutumisen onnistumiseksi. Seuraavaksi on tarkasteltu kuntoutusorganisaation näkökulmasta oikea-aikaisuutta, tavoitteiden asettamista sekä yhteistyön merkitystä. Tämän jälkeen työnantajan näkökulmasta on tuotu esiin odotuksia ja asenteita mielenterveyskuntoutusta kohtaan sekä työnantajan tuen merkitystä. Lopuksi on esitetty yhteiskunnallisesta näkökulmasta omina teemoinaan taloudelliset hyödyt sekä työllistymisen ja osallisuuden parantaminen.
Tutkielman tulokset todentavat, että onnistunut kuntoutusprosessi vaatii useiden eri toimijoiden saumatonta ja avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lisäksi mielenterveyskuntoutuja tarvitsee usein enemmän tukea ympäristöltään, jotta kuntoutuminen olisi sujuvaa ja muutokset pysyviä. Työhön paluuta tulisi räätälöidä vieläkin yksilöllisemmin työantajan ja kuntoutujan välisellä suunnitelmalla ja toteutuksella. Riittävä tuki ja ymmärrys mielenterveysongelmista ovat edellytyksiä onnistuneelle kuntoutusprosessille.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]