"Я СЕГОДНЯ КУПИЛА KEINUTUOLI И ЗАВТРА ИДУ В TYÖVOIMATOIMISTO" : Языковая интеграция русскоязычных женщин в финское общество
Lehtonen, Ilona (2023)
Lehtonen, Ilona
2023
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303082837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303082837
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa paneudutaan venäjänkielisten naisten kielelliseen integraatioon suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien kielelliseen integraatioon uuden maan yhteiskunnassa. Tutkimuksen teemat keskittyvät sekä äidinkielen että uuden opittavan kielen kielellisten taitojen muuttumiseen maahanmuuton myötä. Vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan muun muassa maahanmuuttajan ikä ja jälkikasvu. Tutkimuksen hypoteesina oli, että kielellistä integraatiota voidaan tarkastella valittujen teemojen kautta.
Johdannossa esittelen kolme teemaa, joiden pohjalta lähden analysoimaan kyselyn tuloksia. Ensimmäinen teema käsittelee kielen käyttöä eri tilanteissa. Esimerkkeinä toimivat työkieli, tunnekieli ja byrokraattinen kieli. Toinen teema käsittelee iän ja jälkikasvun vaikutusta kielen oppimiseen. Kolmas teema käsittelee kielen attritiota, eli äidinkielen muuttumista ja heikentymistä tilanteessa, jossa puhuja kommunikoi pääasiassa jollain muulla kuin äidinkielellään. Teemat osoittautuivat hyviksi valinnoiksi, sillä vastausten tulkinta niiden näkökulmista onnistui.
Tutkimuksen tueksi on toteutettu kysely, johon kerättiin vastauksia sosiaalisen median kanavalla Facebook-palvelussa. Kyselyn tulokset toimivat tutkielman aineistona. Kysely koostui 19 kysymyksestä, jotka kaikki käsittelivät vastaajien suomen ja venäjän kielten käyttöä. Erityiseen rooliin nousivat kysymykset kielten sekoittamisesta. Kyselyyn saatiin yhteensä 46 anonyymia vastausta, joita tulkittiin laadullisin menetelmin. Vastaajat saivat vastata avoimiin vastauslaatikoihin, jotta tulokset olisivat mahdollisimman monipuolisia.
Tutkimus koostuu kolmesta osiosta. Teoriaosuudessa käydään läpi tilastollisia tietoja, kansainvälisiä tutkimuksia ja muuta tutkimuksessa käytettyä kirjallisuutta. Esittelen myös erilaisia integraation vaiheita ja tapoja. Tutkimukselle oleellinen tieto kaksikielisyydestä, monikielisyydestä ja virheiden tekemisestä käydään myös läpi. Kolmannessa osiossa käyn läpi kyselyn vastauksia. Jokaisessa kappaleessa annoin suoria lainauksia vastauksista, jotta lukijan olisi mielekkäämpää lukea vastausten analyyseja. Vastauksia on annettu luettavaksi taulukoissa, joiden jälkeen käsittelen yhtä tai useampaa vastausta tekstissä.
Hypoteesi osoittautui oikeaksi, sillä pystyin analysoimaan vastaajien kielellistä integraatiota valittujen teemojen kautta. Vastauksia oli runsaasti, mutta niistä löytyi todella mielenkiintoisia otteita, jotka sopivat kuhunkin annettuun teemaan. Esitin analyysiosiossa jatkokysymyksiä, jotka liittyivät opitun kielen käyttämiseen eri tilanteissa. Tulee muistaa, että vaikka vastauksia olikin paljon, Suomessa asuvia venäjänkielisiä naisia on suuri määrä ja tutkimuksen tulokset eivät ole verrattavissa koko nimenomaiseen väestönosaan.
Johdannossa esittelen kolme teemaa, joiden pohjalta lähden analysoimaan kyselyn tuloksia. Ensimmäinen teema käsittelee kielen käyttöä eri tilanteissa. Esimerkkeinä toimivat työkieli, tunnekieli ja byrokraattinen kieli. Toinen teema käsittelee iän ja jälkikasvun vaikutusta kielen oppimiseen. Kolmas teema käsittelee kielen attritiota, eli äidinkielen muuttumista ja heikentymistä tilanteessa, jossa puhuja kommunikoi pääasiassa jollain muulla kuin äidinkielellään. Teemat osoittautuivat hyviksi valinnoiksi, sillä vastausten tulkinta niiden näkökulmista onnistui.
Tutkimuksen tueksi on toteutettu kysely, johon kerättiin vastauksia sosiaalisen median kanavalla Facebook-palvelussa. Kyselyn tulokset toimivat tutkielman aineistona. Kysely koostui 19 kysymyksestä, jotka kaikki käsittelivät vastaajien suomen ja venäjän kielten käyttöä. Erityiseen rooliin nousivat kysymykset kielten sekoittamisesta. Kyselyyn saatiin yhteensä 46 anonyymia vastausta, joita tulkittiin laadullisin menetelmin. Vastaajat saivat vastata avoimiin vastauslaatikoihin, jotta tulokset olisivat mahdollisimman monipuolisia.
Tutkimus koostuu kolmesta osiosta. Teoriaosuudessa käydään läpi tilastollisia tietoja, kansainvälisiä tutkimuksia ja muuta tutkimuksessa käytettyä kirjallisuutta. Esittelen myös erilaisia integraation vaiheita ja tapoja. Tutkimukselle oleellinen tieto kaksikielisyydestä, monikielisyydestä ja virheiden tekemisestä käydään myös läpi. Kolmannessa osiossa käyn läpi kyselyn vastauksia. Jokaisessa kappaleessa annoin suoria lainauksia vastauksista, jotta lukijan olisi mielekkäämpää lukea vastausten analyyseja. Vastauksia on annettu luettavaksi taulukoissa, joiden jälkeen käsittelen yhtä tai useampaa vastausta tekstissä.
Hypoteesi osoittautui oikeaksi, sillä pystyin analysoimaan vastaajien kielellistä integraatiota valittujen teemojen kautta. Vastauksia oli runsaasti, mutta niistä löytyi todella mielenkiintoisia otteita, jotka sopivat kuhunkin annettuun teemaan. Esitin analyysiosiossa jatkokysymyksiä, jotka liittyivät opitun kielen käyttämiseen eri tilanteissa. Tulee muistaa, että vaikka vastauksia olikin paljon, Suomessa asuvia venäjänkielisiä naisia on suuri määrä ja tutkimuksen tulokset eivät ole verrattavissa koko nimenomaiseen väestönosaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]