Opettajaopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden opettajien kokemuksia terveysalan opettajakoulutuksesta
Rauhala, Sari; Hirvonen, Ella (2023)
Rauhala, Sari
Hirvonen, Ella
2023
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303072792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303072792
Tiivistelmä
Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia terveysalan opettajaopiskelijoilla ja vastavalmistuneilla opettajilla on opettajakoulutuksesta. Hoitoalan ollessa muutoksessa, on olennaista kartoittaa opettajakoulutuksen vahvuudet ja heikkoudet, jotta koulutusta voisi kehittää vetovoimaiseksi nykyhetken vaatimalla tavalla. Tutkimustulosten perusteella laadittiin yhteenveto katsauksen tuloksista.
Kohderyhmänä katsauksessa käytetyissä tutkimuksissa olivat terveysalan opettajaopiskelijat sekä vastavalmistuneet opettajat. Tutkimuskysymykseksi muodostettiin: Millaisia kokemuksia terveysalan opettajaopiskelijoilla ja vastavalmistuneilla opettajilla on opettajakoulutuksesta?
Kirjallisuuskatsauksessa tutkimusten etsintä aloitettiin hakusanojen muodostamisella sekä erittelemällä tutkimuskysymyksen keskeiset käsitteet. Aineistoa haettiin tietokannoista Cinahl, Medic ja Finna. Hakusanoina käytettiin muun muassa teacher, student, professional development ja experience sekä opettaja, koulutus ja kokemukset. Sisäänottokriteereiksi määritettiin aineiston vastaaminen tutkimuskysymykseen, julkaisuvuosi välillä 2012-2022 sekä vertaisarvioitu alkuperäistutkimus suomeksi tai englanniksi. Tietokantarajausten jälkeen tulokseksi saatiin 159 tutkimusta. Lisäksi tutkimuksia haettiin käsihaun kautta, jonka avulla lopulta löydettiin suurin osa kirjallisuuskatsauksen aineistosta. Kirjallisuuskatsauksen lopulliseksi aineistoksi valittiin 12 tutkimuksesta, joista seitsemän oli Suomesta ja viisi oli kansainvälisiä tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset olivat pääasiassa laadullisia tutkimuksia, lisäksi oli määrällinen tutkimus, grounded theory-tutkimus ja teema-analyysi. Kirjallisuuskatsauksemme aineiston analyysi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että terveysalan opettajakoulutus näyttäytyi monitahoisena ja laajana kokonaisuutena. Katsauksessa ilmeni useita erilaisia näkökulmia opettajakoulutuksen vahvuuksista sekä muutamia hyvän toteutumisen esteitä. Tuloksista nousi esiin hoitoalan opettaminen, opetuksen eri osa-alueiden hallinta, palaute ja tuki, työyhteisötaidot, sosiaaliset taidot, käytännön harjoittelu sekä hyvinvointi.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että terveysalan opettajaopiskelijat kokivat terveysalan opettajakoulutuksen osin ristiriitaisena. Tuloksista ilmenneet osa-alueet, kuten opettajakouluttajan vahva tuki sekä laadukas opetusharjoittelu, koettiin tärkeiksi terveysalan opettajakoulutuksen aikana. Samalla tuli esiin, että näille hyville opetuksen perustekijöille ja elementeille, ei aina eri syistä ollut riittävää mahdollisuutta opettajakoulutuksen aikana. Tulosten perusteella opettajaopiskelijat sekä valmistuneet opettajat kokivat melko yhdenmukaisina opettajakoulutuksen vahvuudet ja heikkoudet. Jatkokoulutustarpeet koettiin tärkeiksi sekä opettajaopiskelijoiden että opettajien näkökulmasta.
Kohderyhmänä katsauksessa käytetyissä tutkimuksissa olivat terveysalan opettajaopiskelijat sekä vastavalmistuneet opettajat. Tutkimuskysymykseksi muodostettiin: Millaisia kokemuksia terveysalan opettajaopiskelijoilla ja vastavalmistuneilla opettajilla on opettajakoulutuksesta?
Kirjallisuuskatsauksessa tutkimusten etsintä aloitettiin hakusanojen muodostamisella sekä erittelemällä tutkimuskysymyksen keskeiset käsitteet. Aineistoa haettiin tietokannoista Cinahl, Medic ja Finna. Hakusanoina käytettiin muun muassa teacher, student, professional development ja experience sekä opettaja, koulutus ja kokemukset. Sisäänottokriteereiksi määritettiin aineiston vastaaminen tutkimuskysymykseen, julkaisuvuosi välillä 2012-2022 sekä vertaisarvioitu alkuperäistutkimus suomeksi tai englanniksi. Tietokantarajausten jälkeen tulokseksi saatiin 159 tutkimusta. Lisäksi tutkimuksia haettiin käsihaun kautta, jonka avulla lopulta löydettiin suurin osa kirjallisuuskatsauksen aineistosta. Kirjallisuuskatsauksen lopulliseksi aineistoksi valittiin 12 tutkimuksesta, joista seitsemän oli Suomesta ja viisi oli kansainvälisiä tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset olivat pääasiassa laadullisia tutkimuksia, lisäksi oli määrällinen tutkimus, grounded theory-tutkimus ja teema-analyysi. Kirjallisuuskatsauksemme aineiston analyysi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että terveysalan opettajakoulutus näyttäytyi monitahoisena ja laajana kokonaisuutena. Katsauksessa ilmeni useita erilaisia näkökulmia opettajakoulutuksen vahvuuksista sekä muutamia hyvän toteutumisen esteitä. Tuloksista nousi esiin hoitoalan opettaminen, opetuksen eri osa-alueiden hallinta, palaute ja tuki, työyhteisötaidot, sosiaaliset taidot, käytännön harjoittelu sekä hyvinvointi.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että terveysalan opettajaopiskelijat kokivat terveysalan opettajakoulutuksen osin ristiriitaisena. Tuloksista ilmenneet osa-alueet, kuten opettajakouluttajan vahva tuki sekä laadukas opetusharjoittelu, koettiin tärkeiksi terveysalan opettajakoulutuksen aikana. Samalla tuli esiin, että näille hyville opetuksen perustekijöille ja elementeille, ei aina eri syistä ollut riittävää mahdollisuutta opettajakoulutuksen aikana. Tulosten perusteella opettajaopiskelijat sekä valmistuneet opettajat kokivat melko yhdenmukaisina opettajakoulutuksen vahvuudet ja heikkoudet. Jatkokoulutustarpeet koettiin tärkeiksi sekä opettajaopiskelijoiden että opettajien näkökulmasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]