15–25-vuotiaiden nuorten kokema onnellisuus, tyytyväisyys elämään, sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuus koulu- tai työyhteisöön
Saari, Leena (2023)
Saari, Leena
2023
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303082814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303082814
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella 15–25-vuotiaiden suomalaisten nuorten ja opiskelijoiden kokemaa onnellisuutta, tyytyväisyyttä elämään, sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuutta koulu- tai työyhteisöön. Teoreettisena viitekehyksenä sovelsin JD-R -mallia (Bakker & Demerouti 2017), jonka sosiaalisiin voimavaroihin yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen tuki kuuluvat. Tutkimuksen empiirisenä aineistona oli YouGamble 2017: Suomen aineisto, joka koostui 15–25-vuotiaiden suomalaisten Internetin käyttäjien antamista vastauksista strukturoituun itse täytettävään verkkolomakkeeseen. Hankkeen, jota rahoitti Alkoholitutkimussäätiö, kerääjinä toimivat Atte Oksanen, Anu Sirola ja Markus Kaakinen Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Aineistossa, joka kerättiin 16.3. – 12.4.2017, oli mukana 254 muuttujaa ja 1200 havaintoa. (Oksanen ym., 2020; YouGamble 2017: Suomen aineiston koodikirja, 2020.)
Tutkimusmetodeina käytin ristiintaulukointia ja regressioanalyysiä. Latasin aineiston Stata/MP 17.0 -ohjelmaan, jossa muodostin kaikki ristiintaulukoinnit ja regressioanalyysit. Koostin saatuja vastauksia taulukoihin muuttujien välisten suhteiden ymmärtämisen helpottamiseksi ja asioiden tiivistämiseksi. Onnellisuutta, elämään tyytyväisyyttä, sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuutta koulu- tai työyhteisöihin tarkastelin ikäluokittain, sukupuolittain ja päätoimittain sekä opiskelijoiden osalta oppilaitoksittain. Lisäksi tarkastelin, miten sosiaalinen tuki ja koulu- tai työyhteisöön koettu yhteenkuuluvuus selittävät onnellisuutta ja elämään tyytyväisyyttä. Kun tarkastelin päätutkimusmuuttujia suhteessa sosiodemografisiin tekijöihin, löytyi tilastollisesti merkitsevä yhteys koulu- tai työyhteisöön koetun yhteenkuuluvuuden sekä ikäluokan (p < .001) ja päätoimen (p < .001) välillä. Regressioanalyysin avulla saadut tulokset osoittivat, että sosiaalinen tuki (β = .274, p < .001) ja koulu- tai työyhteisöön koettu yhteenkuuluvuus (β = .412, p < .001) olivat tilastollisesti merkitseviä onnellisuuden selittäjiä sekä sosiaalinen tuki (β = .271, p < .001) ja koulu- tai työyhteisöön koettu yhteenkuuluvuus (β = .445, p < .001) olivat tilastollisesti merkitseviä elämään tyytyväisyyden selittäjiä.
Sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeää nuorille, joten kasvatustyössä tämän ottaminen huomioon on ensiarvoisen tärkeää nuorten onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden lisäämiseksi. Eri kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan antaa nuorille tukea toistensa auttamisessa, yhteisessä tekemisessä ja kaikkien osallistamisessa. Erityisesti ammattikouluissa tämä olisi hyödyllistä.
Tutkimusmetodeina käytin ristiintaulukointia ja regressioanalyysiä. Latasin aineiston Stata/MP 17.0 -ohjelmaan, jossa muodostin kaikki ristiintaulukoinnit ja regressioanalyysit. Koostin saatuja vastauksia taulukoihin muuttujien välisten suhteiden ymmärtämisen helpottamiseksi ja asioiden tiivistämiseksi. Onnellisuutta, elämään tyytyväisyyttä, sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuutta koulu- tai työyhteisöihin tarkastelin ikäluokittain, sukupuolittain ja päätoimittain sekä opiskelijoiden osalta oppilaitoksittain. Lisäksi tarkastelin, miten sosiaalinen tuki ja koulu- tai työyhteisöön koettu yhteenkuuluvuus selittävät onnellisuutta ja elämään tyytyväisyyttä. Kun tarkastelin päätutkimusmuuttujia suhteessa sosiodemografisiin tekijöihin, löytyi tilastollisesti merkitsevä yhteys koulu- tai työyhteisöön koetun yhteenkuuluvuuden sekä ikäluokan (p < .001) ja päätoimen (p < .001) välillä. Regressioanalyysin avulla saadut tulokset osoittivat, että sosiaalinen tuki (β = .274, p < .001) ja koulu- tai työyhteisöön koettu yhteenkuuluvuus (β = .412, p < .001) olivat tilastollisesti merkitseviä onnellisuuden selittäjiä sekä sosiaalinen tuki (β = .271, p < .001) ja koulu- tai työyhteisöön koettu yhteenkuuluvuus (β = .445, p < .001) olivat tilastollisesti merkitseviä elämään tyytyväisyyden selittäjiä.
Sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeää nuorille, joten kasvatustyössä tämän ottaminen huomioon on ensiarvoisen tärkeää nuorten onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden lisäämiseksi. Eri kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan antaa nuorille tukea toistensa auttamisessa, yhteisessä tekemisessä ja kaikkien osallistamisessa. Erityisesti ammattikouluissa tämä olisi hyödyllistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8695]