Kenen ääni kuuluu?: Vammaisjärjestöjen valta vammaispalvelulain uudistuksessa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää vammaisjärjestöjen edustajien kokemuksia heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan keväällä 2023 hyväksytyn vammaispalvelulain uudistusprosessissa. Tutkielman lähtökohtana on YK:n vammaissopimus, joka ohjeistaa ottamaan vammaisjärjestöjä mukaan vammaisia henkilöitä koskeviin päätöksentekoprosesseihin. Tutkielma pyrkii selvittämään, pääsivätkö vammaisjärjestöt osallistumaan tarpeeksi laajasti vammaispalvelulakiuudistuksen prosessiin. Toisena tutkimuskysymyksenä on, pystyivätkö vammaisjärjestöt lopulta vaikuttamaan valmistellun hallituksen esityksen sisältöön. Tämän tutkielman laajempana tavoitteena on kuvata vammaisjärjestöjen asemaa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa.

Tutkielmaa varten on haastateltu kolmea vammaisjärjestön edustajaa, jotka ovat olleet vammaispalvelulain uudistusta varten perustetun osallisuustyöryhmän jäseniä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu vammaisuutta käsittelevän kirjallisuuden ja lainsäädännön, sekä valtaa ja asiantuntijavaltaa tarkastelevien teorioiden pohjalle. Lisäksi tutkielmassa esitellään kansalaisjärjestöjen säädösprosesseihin osallistumisen, sekä vammaispalvelulain uudistuksen laajempaa taustaa. Tutkimusmenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka kautta aineisto jakautuu osallistumisen, vaikuttamisen ja asiantuntijavallan teemoihin. Näiden kolmen analyysikategorian sisällä haastatteluaineistoa on analysoitu teoreettisen viitekehyksen avulla.

Tutkielman mukaan vammaisjärjestöt kokivat päässeensä osallistumaan vammaispalvelulain uudistukseen kohtalaisen hyvin. Muun muassa osallisuustyöryhmään liittyvät haasteet kuitenkin heikensivät osallistumismahdollisuuksia. Kaikki haastatellut järjestöt kokivat pystyneensä vaikuttamaan vammaispalvelulain uudistukseen, mutta järjestöjen väliltä on löydettävissä suuria eroja niiden todellisessa vaikutusvallassa. Eroja selittää muun muassa vammaisjärjestöillä olevat erilaiset asiantuntijaroolit. Tutkielman perusteella merkittävintä vaikutusvaltaa oli niillä järjestöillä, joiden tavoitteita ajoivat palkatut juristit. Myös suorilla henkilökohtaisilla suhteilla lainsäädäntöprosessin keskeisiin toimijoihin oli merkitystä vaikutusvallan näkökulmasta. Tutkielma osoittaa, että vammaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin olisi kokonaisuudessaan syytä kiinnittää enemmän huomiota.