Turvallisuusluokiteltavat asiakirjat Pohjoismaisessa kontekstissa
Niemitukia, Peppi (2023)
Niemitukia, Peppi
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303022720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303022720
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkittiin Pohjoismaiden lainsäädäntöä viranomaisten asiakirjojen turvallisuusluokittelun osalta. Jokaisessa Pohjoismaassa on voimassa julkisuusperiaate, jonka mukaan kaikki viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei toisin ole säädetty. Asiakirjojen turvallisuusluokittelu ja näin ollen salaaminen on räikeä poikkeama tästä yleisestä periaatteesta. Jotta asiakirjojen turvallisuusluokittelun tarpeellisuutta ja oikeutusta voidaan tarkastella suhteellisen objektiivisesti, on tärkeää suorittaa kansainvälistä vertailua asian osalta. Vertailua erityisesti Pohjoismaiden välillä voidaan pitää perusteltuna maiden samankaltaisen yhteiskuntarakenteen ja arvopohjan takia.
Tutkimuksessa selvitettiin sisällönanalyysin keinoin, miten asiakirjojen turvallisuusluokittelussa on kussakin Pohjoismaassa säädetty ja pyrittiin löytämään mahdollisia poikkeamia lakien välillä. Tutkimuksen keskeisin aineisto on kunkin Pohjoismaan kansallinen lainsäädäntö. Lainsäädäntöä tarkasteltiin niiltä osin, kun siinä säädetään asiakirjojen turvallisuusluokittelusta. Asiakirjojen turvallisuusluokittelu on sisällytetty jokaisen maan kansallisessa lainsäädännössä joko julkisuuslakiin tai vaihtoehtoisesti turvallisuuslakiin.
Tutkimuksessa tehdyn analyysin perusteella voidaan todeta, että lainsäädäntö turvallisuusluokiteltavien asiakirjojen osalta on jokaisessa Pohjoismaassa laajalti hyvin samankaltaista. Asiakirjojen turvallisuusluokittelussa on kussakin maassa käytössä neliportainen asteikko, jonka luokat määräytyvät sen mukaan, kuinka suurta vahinkoa tietty asiakirja saattaisi paljastuessaan saada aikaan maalle, sen turvallisuudelle tai ulkopoliittisille suhteille. Merkittävimmät löydetyt erot koskevat sitä, onko laki perustuslailla vai muilla säädöksillä ja periaatteilla oikeutettu. Joitakin sisällöllisiä eroja löytyi EU- ja Nato-asiakirjojen luokittelua koskien. Eroavaisuudet laeissa ovat kuitenkin lähinnä muotoiluseikkoja tai sanavalintoja.
Lainsäädännön samankaltaisuuden perusteena voidaan pitää Pohjoismaiden yhteneväistä yhteiskuntarakennetta sekä vahvaa yhteistyötä. Kansallisen lainsäädännön uudistamisen pohjana käytetään laajalti muiden Pohjoismaiden samaa lainsäädäntöä, joten on luontevaa, että lait muistuttavat vahvasti toisiaan.
Tutkimuksessa selvitettiin sisällönanalyysin keinoin, miten asiakirjojen turvallisuusluokittelussa on kussakin Pohjoismaassa säädetty ja pyrittiin löytämään mahdollisia poikkeamia lakien välillä. Tutkimuksen keskeisin aineisto on kunkin Pohjoismaan kansallinen lainsäädäntö. Lainsäädäntöä tarkasteltiin niiltä osin, kun siinä säädetään asiakirjojen turvallisuusluokittelusta. Asiakirjojen turvallisuusluokittelu on sisällytetty jokaisen maan kansallisessa lainsäädännössä joko julkisuuslakiin tai vaihtoehtoisesti turvallisuuslakiin.
Tutkimuksessa tehdyn analyysin perusteella voidaan todeta, että lainsäädäntö turvallisuusluokiteltavien asiakirjojen osalta on jokaisessa Pohjoismaassa laajalti hyvin samankaltaista. Asiakirjojen turvallisuusluokittelussa on kussakin maassa käytössä neliportainen asteikko, jonka luokat määräytyvät sen mukaan, kuinka suurta vahinkoa tietty asiakirja saattaisi paljastuessaan saada aikaan maalle, sen turvallisuudelle tai ulkopoliittisille suhteille. Merkittävimmät löydetyt erot koskevat sitä, onko laki perustuslailla vai muilla säädöksillä ja periaatteilla oikeutettu. Joitakin sisällöllisiä eroja löytyi EU- ja Nato-asiakirjojen luokittelua koskien. Eroavaisuudet laeissa ovat kuitenkin lähinnä muotoiluseikkoja tai sanavalintoja.
Lainsäädännön samankaltaisuuden perusteena voidaan pitää Pohjoismaiden yhteneväistä yhteiskuntarakennetta sekä vahvaa yhteistyötä. Kansallisen lainsäädännön uudistamisen pohjana käytetään laajalti muiden Pohjoismaiden samaa lainsäädäntöä, joten on luontevaa, että lait muistuttavat vahvasti toisiaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8745]