"Tasa-arvoo ei saa huutamalla, sen saa tekemällä": Naisten kokemuksia uralla etenemisen esteistä julkisessa organisaatiossa
Paasonen, Anna-Mari (2023)
Paasonen, Anna-Mari
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303022713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303022713
Tiivistelmä
Sukupuolta on suomalaisen julkisen hallinnon kontekstissa tutkittu melko vähän. Tämän tutkimuksen kohdeorganisaatiossa Maanmittauslaitoksella on myös havaittu, että naispuoliset maanmittausinsinöörit hakevat hyvin vähäisesti esihenkilöasemaan etenkin kahdessa tulosyksikössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin tutkia naisten kokemuksia uralla etenemisen esteistä julkisessa organisaatiossa miesvaltaisella alalla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten naismaanmittausinsinöörit ovat kokeneet sukupuolten segregaatiota vahvistavat mekanismit hakiessaan esihenkilötehtävään.
Työmarkkinat ovat vahvasti segregoituneet sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Miehet ja naiset työskentelevät eri aloilla ja eri organisaatioissa mutta sen lisäksi eri asemissa organisaatioissa. Viitattaessa naisten uralla etenemisen haasteisiin, viitataan hyvin monimutkaiseen ilmiöön. Naisten johtamisuriin vaikuttavia tekijöitä on löydettävissä yhteiskunnan, organisaation, sekä yksilön ja ihmissuhteiden tasoilta. Lisäksi työn ja perhe-elämän yhdistämisellä on ollut oma vaikutuksensa naisten uralla etenemiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto rakentui haastatteluista. Haastateltavana oli kolme naispuolista toimitusinsinööriä, jotka olivat hakeneet esihenkilötehtävään mutta eivät olleet tulleet valituiksi. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja ne nauhoitettiin sekä litteroitiin. Aineiston analyysitapana toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysissä löytyi kuusi teemaa, jotka olivat sukupuolistereotypiat, rekrytointiprosessi, organisaation tuki, ihmissuhteet, yksityiselämä sekä henkilökohtaiset ominaisuudet.
Tutkimuksen tuloksista voi nähdä, että kokemukset uralla etenemisen esteistä ovat ristiriitaisia. Se, miten voimakkaana esteet koettiin, vaihteli haastateltavien kesken melko paljon. Tulosten perusteella voi kuitenkin todeta, että analyysissä löydetyt teemat limittyvät toisiinsa vahvasti eikä niiden välillä ole mahdollista tehdä selkeitä rajoja. Kuitenkin ihmissuhteet ja niiden vaikutus nousivat naisten kokemuksissa merkittäväksi tekijäksi ja vaikuttivat myös muihin teemoihin. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös todeta, että segregaation mekanismit näyttäytyvät naisille eri tavalla heidän hakiessaan esihenkilötehtävään kuin muuten perustyössä. Myös pyrkiessä uralla eteenpäin ihmissuhteiden merkitys on olennainen.
Työmarkkinat ovat vahvasti segregoituneet sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Miehet ja naiset työskentelevät eri aloilla ja eri organisaatioissa mutta sen lisäksi eri asemissa organisaatioissa. Viitattaessa naisten uralla etenemisen haasteisiin, viitataan hyvin monimutkaiseen ilmiöön. Naisten johtamisuriin vaikuttavia tekijöitä on löydettävissä yhteiskunnan, organisaation, sekä yksilön ja ihmissuhteiden tasoilta. Lisäksi työn ja perhe-elämän yhdistämisellä on ollut oma vaikutuksensa naisten uralla etenemiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto rakentui haastatteluista. Haastateltavana oli kolme naispuolista toimitusinsinööriä, jotka olivat hakeneet esihenkilötehtävään mutta eivät olleet tulleet valituiksi. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja ne nauhoitettiin sekä litteroitiin. Aineiston analyysitapana toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysissä löytyi kuusi teemaa, jotka olivat sukupuolistereotypiat, rekrytointiprosessi, organisaation tuki, ihmissuhteet, yksityiselämä sekä henkilökohtaiset ominaisuudet.
Tutkimuksen tuloksista voi nähdä, että kokemukset uralla etenemisen esteistä ovat ristiriitaisia. Se, miten voimakkaana esteet koettiin, vaihteli haastateltavien kesken melko paljon. Tulosten perusteella voi kuitenkin todeta, että analyysissä löydetyt teemat limittyvät toisiinsa vahvasti eikä niiden välillä ole mahdollista tehdä selkeitä rajoja. Kuitenkin ihmissuhteet ja niiden vaikutus nousivat naisten kokemuksissa merkittäväksi tekijäksi ja vaikuttivat myös muihin teemoihin. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös todeta, että segregaation mekanismit näyttäytyvät naisille eri tavalla heidän hakiessaan esihenkilötehtävään kuin muuten perustyössä. Myös pyrkiessä uralla eteenpäin ihmissuhteiden merkitys on olennainen.