Venäjän federaation identiteetit sen ulkopolitiikan strategisessa päätöksenteossa : diskurssianalyysi Venäjän ulkopolitiikan strategiasta
Lankinen, Juho (2023)
Lankinen, Juho
2023
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302282675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302282675
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, mitä valtion identiteettejä Venäjän federaation ulkopolitiikan strategiassa ilmenee. Valtion identiteetti määrittää valtion toimintaa muodostamalla identiteetteihin perustuvia intressejä, jotka ohjaavat päätöksentekoa. Tutkimalla valtion identiteettejä ja niiden muodostumista voidaan tarkastella valtion ulkopoliittisen päätöksenteon taustaa. Valtion identiteettien tarkastelu tarjoaa näkökulmia päätöksenteon ymmärtämiseen, jolloin myös kansainvälistä turvallisuutta tukeva ennakointikyky vahvistuu. Tutkielmani primääriaineistona toimii Venäjän ulkopolitiikan konsepti vuodelta 2016. Työn tarkoitus on selvittää, mitä valtion identiteettejä Venäjän ulkopolitiikan strategiassa ilmenee, miten ne muodostuvat ja miten ne asettuvat hierarkiaan merkittävyydessä Venäjän ulkopolitiikan kannalta.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktivismi. Identiteetin käsitteen tarkka määritelmä ja asema kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on kiistelty, joten tarkastelu rajataan valtion identiteetteihin Alexander Wendtin määritelmien mukaisesti. Tutkimuksen menetelmä on diskurssianalyysi Iver Neumannin esittämää jaottelua mukaillen, joka jakautuu neljään vaiheeseen: kulttuurillinen kompetenssi, tekstien rajaaminen, representaatioiden kartoittaminen ja diskurssien kerrostaminen. Keskeisin analyysin vaihe on diskursseja ja niiden kautta identiteettejä muodostavien representaatioiden kartoittaminen ja tarkastelu aineistosta. Konstruktivistisesti ymmärrettynä identiteetit rakentuvat sosiaalisissa vuorovaikutuksissa representaatioiden ja niistä muodostuvien diskurssien kautta. Identiteettien merkittävyyttä voidaan tarkastella analysoimalla ulkopolitiikan tulevan linjan kannalta merkittäviä valintatilanteita. Valtion tilanteessa valitsema identiteetti heijastelee valtion identiteettien hierarkiaa.
Tulosten perusteella Venäjän ulkopolitiikan strategiassa ilmenee seitsemän valtion identiteettiä. Nämä ovat oikeusvaltio, demokratia, venäläisen maailman vahvistaja, Aasian liittolainen, Naton ja lännen vastustaja, suurvalta ja moderni Venäjä. Identiteettejä rakennetaan muodostamalla diskursseja negatiivisten ja positiivisten representaatioiden avulla suhteessa sosiaalisesti merkittäviin vastakappaleisiin. Identiteettejä ilmentävät myös Venäjän valtionjohdon puheista nostetut esimerkit. Primääriaineistosta ilmenevät myös Venäjän käsitykset kansainvälisen politiikan kehityskuluista, jotka tukevat identiteettejä asettamalla ne laajempaan kontekstiin. Analyysin perusteella Venäjän ulkopolitiikassa merkittävimpiä ovat suurvallan ja venäläisen maailman vahvistajan identiteetit. Toiseksi merkittävimpiä ovat lännen vastustajan, oikeusvaltion ja demokratian identiteetit. Heikoimpina identiteetteinä ilmenevät Aasian liittolaisen ja modernin Venäjän identiteetit. Lisäksi voidaan havaita, että merkittävimmät identiteetit perustuvat historiallisille vertailukohdille. Myös vastakkainasetteluun perustuvat identiteetit ovat Venäjän ulkopolitiikassa merkittävämpiä kuin liittolaisuuteen perustuvat identiteetit.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktivismi. Identiteetin käsitteen tarkka määritelmä ja asema kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on kiistelty, joten tarkastelu rajataan valtion identiteetteihin Alexander Wendtin määritelmien mukaisesti. Tutkimuksen menetelmä on diskurssianalyysi Iver Neumannin esittämää jaottelua mukaillen, joka jakautuu neljään vaiheeseen: kulttuurillinen kompetenssi, tekstien rajaaminen, representaatioiden kartoittaminen ja diskurssien kerrostaminen. Keskeisin analyysin vaihe on diskursseja ja niiden kautta identiteettejä muodostavien representaatioiden kartoittaminen ja tarkastelu aineistosta. Konstruktivistisesti ymmärrettynä identiteetit rakentuvat sosiaalisissa vuorovaikutuksissa representaatioiden ja niistä muodostuvien diskurssien kautta. Identiteettien merkittävyyttä voidaan tarkastella analysoimalla ulkopolitiikan tulevan linjan kannalta merkittäviä valintatilanteita. Valtion tilanteessa valitsema identiteetti heijastelee valtion identiteettien hierarkiaa.
Tulosten perusteella Venäjän ulkopolitiikan strategiassa ilmenee seitsemän valtion identiteettiä. Nämä ovat oikeusvaltio, demokratia, venäläisen maailman vahvistaja, Aasian liittolainen, Naton ja lännen vastustaja, suurvalta ja moderni Venäjä. Identiteettejä rakennetaan muodostamalla diskursseja negatiivisten ja positiivisten representaatioiden avulla suhteessa sosiaalisesti merkittäviin vastakappaleisiin. Identiteettejä ilmentävät myös Venäjän valtionjohdon puheista nostetut esimerkit. Primääriaineistosta ilmenevät myös Venäjän käsitykset kansainvälisen politiikan kehityskuluista, jotka tukevat identiteettejä asettamalla ne laajempaan kontekstiin. Analyysin perusteella Venäjän ulkopolitiikassa merkittävimpiä ovat suurvallan ja venäläisen maailman vahvistajan identiteetit. Toiseksi merkittävimpiä ovat lännen vastustajan, oikeusvaltion ja demokratian identiteetit. Heikoimpina identiteetteinä ilmenevät Aasian liittolaisen ja modernin Venäjän identiteetit. Lisäksi voidaan havaita, että merkittävimmät identiteetit perustuvat historiallisille vertailukohdille. Myös vastakkainasetteluun perustuvat identiteetit ovat Venäjän ulkopolitiikassa merkittävämpiä kuin liittolaisuuteen perustuvat identiteetit.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]