Kuuntelusuodattimien tunnistaminen lähisuhdeviestinnässä
Mikola, Jessika (2023)
Mikola, Jessika
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302282668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302282668
Tiivistelmä
Kuunteleminen on yksi tärkeimmistä taidoistamme, ja sen rooli vuorovaikutuksen keskiössä on laajalti tunnettu. Kuuntelemme kaikki omasta uniikista näkökulmastamme, johon vaikuttavat erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät, joita kutsutaan kuuntelusuodattimiksi. Vaikka kuuntelusuodattimien vaikutus kuuntelemiseen on tunnistettu, niihin keskittyvä tutkimus on vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ja missä laajuudessa erilaisia kuuntelusuodattimia läheisissä suhteissa tunnistetaan. Lisäksi tutkimuksen avulla pyritään hahmottamaan, millaisia tavoitteita kuuntelemiselle asetetaan.
Kuuntelusuodattimien tunnistamista lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten kautta: millaisia kuuntelusuodattimia läheisissä suhteissa tunnistetaan, millaisia tavoitteita kuuntelemiselle asetetaan ja miten tavoitteita tunnistetaan, sekä miten kuuntelijaprofiili liittyy kuuntelusuodattimien tunnistamiseen. Tuloksia analysoidaan relationaalisen viestinnän viitekehyksessä. Kuuntelijaprofiilien määrittämiseen käytetään LSP-16-kuuntelijaprofiilimittaria.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla neljää 20–24-vuotiasta yliopisto-opiskelijaa. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka oli joustavana menetelmänä tarkoituksenmukainen hankittaessa tietoa haastateltavien omista kokemuksista. Aineisto analysoitiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaisesti ja järjesteltiin kolmeen osioon: kuuntelemista edesauttaviin ja haittaaviin tekijöihin sekä kuuntelusuodattimien hallitsemiseen, kuuntelemiselle asetettujen tavoitteiden tunnistamiseen, sekä kuuntelijaprofiileihin ja tunnistettuihin kuuntelusuodattimiin.
Tutkimustuloksista voidaan huomata, että kuuntelusuodattimia tunnistettiin läheisissä suhteissa melko laajasti, ja huomattavan suuri osa suodattimista vaikutti kuuntelemiseen positiivisesti. Kuuntelemiseen heikentävästi vaikuttavista suodattimista tunnistettiin erityisesti psyykkiseen tilaan liittyvät tekijät, kuten stressi ja omat huolenaiheet. Tuloksista voidaan myös päätellä, että kuuntelemiselle asetetut tavoitteet toimivat kuuntelusuodattimina ja ohjasivat kuuntelemista. Lisäksi tulosten perusteella voidaan havaita yhteys kuuntelijaprofiilin ja tunnistettujen kuuntelusuodattimien välillä.
Kuuntelusuodattimien tunnistamista ei ole aiemmassa tutkimuksessa juurikaan tarkasteltu, joten tutkimuksen tulokset antavat uutta ja ajankohtaista tutkimustietoa kuuntelusuodattimista ja niiden vaikutuksesta kuuntelemiseen erityisesti läheisten suhteiden kontekstissa. Tutkimus tarjoaa myös tuoreen näkemyksen kuuntelemiselle asetetuista tavoitteista kuuntelemista ohjaavina kuuntelusuodattimina. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kuunteluosaamisen kehittämisessä sekä kuuntelusuodattimiin kohdistuvissa jatkotutkimuksissa.
Kuuntelusuodattimien tunnistamista lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten kautta: millaisia kuuntelusuodattimia läheisissä suhteissa tunnistetaan, millaisia tavoitteita kuuntelemiselle asetetaan ja miten tavoitteita tunnistetaan, sekä miten kuuntelijaprofiili liittyy kuuntelusuodattimien tunnistamiseen. Tuloksia analysoidaan relationaalisen viestinnän viitekehyksessä. Kuuntelijaprofiilien määrittämiseen käytetään LSP-16-kuuntelijaprofiilimittaria.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla neljää 20–24-vuotiasta yliopisto-opiskelijaa. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka oli joustavana menetelmänä tarkoituksenmukainen hankittaessa tietoa haastateltavien omista kokemuksista. Aineisto analysoitiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaisesti ja järjesteltiin kolmeen osioon: kuuntelemista edesauttaviin ja haittaaviin tekijöihin sekä kuuntelusuodattimien hallitsemiseen, kuuntelemiselle asetettujen tavoitteiden tunnistamiseen, sekä kuuntelijaprofiileihin ja tunnistettuihin kuuntelusuodattimiin.
Tutkimustuloksista voidaan huomata, että kuuntelusuodattimia tunnistettiin läheisissä suhteissa melko laajasti, ja huomattavan suuri osa suodattimista vaikutti kuuntelemiseen positiivisesti. Kuuntelemiseen heikentävästi vaikuttavista suodattimista tunnistettiin erityisesti psyykkiseen tilaan liittyvät tekijät, kuten stressi ja omat huolenaiheet. Tuloksista voidaan myös päätellä, että kuuntelemiselle asetetut tavoitteet toimivat kuuntelusuodattimina ja ohjasivat kuuntelemista. Lisäksi tulosten perusteella voidaan havaita yhteys kuuntelijaprofiilin ja tunnistettujen kuuntelusuodattimien välillä.
Kuuntelusuodattimien tunnistamista ei ole aiemmassa tutkimuksessa juurikaan tarkasteltu, joten tutkimuksen tulokset antavat uutta ja ajankohtaista tutkimustietoa kuuntelusuodattimista ja niiden vaikutuksesta kuuntelemiseen erityisesti läheisten suhteiden kontekstissa. Tutkimus tarjoaa myös tuoreen näkemyksen kuuntelemiselle asetetuista tavoitteista kuuntelemista ohjaavina kuuntelusuodattimina. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kuunteluosaamisen kehittämisessä sekä kuuntelusuodattimiin kohdistuvissa jatkotutkimuksissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]