Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi ja vaikutusmahdollisuudet
Kuusela, Milla (2023)
Kuusela, Milla
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302212556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302212556
Tiivistelmä
Tämän määrällisen tutkielman tarkoituksena on tutkia varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia sekä niiden välistä yhteyttä. Lisäksi tutkitaan varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön ja lastenhoitajien välistä eroa työperäisen stressin sekä nykyisten ja toivottujen vaikutusmahdollisuuksien suhteen.
Työhyvinvointia on tutkittu sekä käsitteellistetty paljon, mutta ei juurikaan varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tässä tutkielmassa työhyvinvointia tarkastellaan psykologisen ulottuvuuden ja tarkemmin työperäisen stressin kautta. Työperäistä stressiä tarkastellaan organisatorisesta näkökulmasta stressin negaation kautta.
Tutkielma toteutettiin osana Tampereen yliopiston tutkimushanketta. Aineisto oli kansainvälisen Early Childhood Educators’ Wellbeing Project -tutkimushankkeen Suomen osatutkimuksesta. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2021 Tampereen yliopiston Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston kunnallisten päiväkotien työntekijöiltä. Aineistoa analysoitiin kuvailevien tunnuslukujen, riippumattomien tapausten t-testien, korrelaatioanalyysien ja lineaaristen regressioanalyysien avulla.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on jonkin verran työperäistä stressiä sekä vaikutusmahdollisuuksia. Henkilöstö raportoi myös toivovansa lisää vaikutusmahdollisuuksia. Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstö raportoi hieman enemmän työperäistä stressiä ja vaikutusmahdollisuuksia kuin lastenhoitajat. Opetushenkilöstö myös toivoo enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin lastenhoitajat. Henkilöstön nykyisillä vaikutusmahdollisuuksilla ei voida havaita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä työperäiseen stressiin. Toivotuilla vaikutusmahdollisuuksilla sekä toivottujen ja nykyisten vaikutusmahdollisuuksien erotuksella puolestaan havaitaan yhteys työperäiseen stressiin. Taustamuuttujien kontrolloinnista huolimatta toivotut vaikutusmahdollisuudet sekä toivottujen ja nykyisten vaikutusmahdollisuuksien erotus pystyvät selittämään työperäistä stressiä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulokset poikkeavat jonkin verran aiemmista tutkimuksista. Henkilöstön nykyisillä vaikutusmahdollisuuksilla on tämän tutkielman tuloksista poiketen aiemmin todettu olevan yhteys työhyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin tämänhetkisen tilan kokonaisvaltaisen kuvan selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia työhyvinvoinnin fyysisestä, emotionaalisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta ulottuvuudesta. Tästä tutkielmasta selviää silti tärkeitä huomioita henkilöstön hyvinvoinnista ja vaikutusmahdollisuuksista. Organisaatioiden olisi tärkeää tarkastella henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Lisäksi työperäistä stressiä ja vaikutusmahdollisuuksia tulisi tutkia esimerkiksi pitkittäistutkimusten avulla erityisesti varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Työhyvinvointia on tutkittu sekä käsitteellistetty paljon, mutta ei juurikaan varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tässä tutkielmassa työhyvinvointia tarkastellaan psykologisen ulottuvuuden ja tarkemmin työperäisen stressin kautta. Työperäistä stressiä tarkastellaan organisatorisesta näkökulmasta stressin negaation kautta.
Tutkielma toteutettiin osana Tampereen yliopiston tutkimushanketta. Aineisto oli kansainvälisen Early Childhood Educators’ Wellbeing Project -tutkimushankkeen Suomen osatutkimuksesta. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2021 Tampereen yliopiston Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston kunnallisten päiväkotien työntekijöiltä. Aineistoa analysoitiin kuvailevien tunnuslukujen, riippumattomien tapausten t-testien, korrelaatioanalyysien ja lineaaristen regressioanalyysien avulla.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on jonkin verran työperäistä stressiä sekä vaikutusmahdollisuuksia. Henkilöstö raportoi myös toivovansa lisää vaikutusmahdollisuuksia. Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstö raportoi hieman enemmän työperäistä stressiä ja vaikutusmahdollisuuksia kuin lastenhoitajat. Opetushenkilöstö myös toivoo enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin lastenhoitajat. Henkilöstön nykyisillä vaikutusmahdollisuuksilla ei voida havaita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä työperäiseen stressiin. Toivotuilla vaikutusmahdollisuuksilla sekä toivottujen ja nykyisten vaikutusmahdollisuuksien erotuksella puolestaan havaitaan yhteys työperäiseen stressiin. Taustamuuttujien kontrolloinnista huolimatta toivotut vaikutusmahdollisuudet sekä toivottujen ja nykyisten vaikutusmahdollisuuksien erotus pystyvät selittämään työperäistä stressiä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulokset poikkeavat jonkin verran aiemmista tutkimuksista. Henkilöstön nykyisillä vaikutusmahdollisuuksilla on tämän tutkielman tuloksista poiketen aiemmin todettu olevan yhteys työhyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin tämänhetkisen tilan kokonaisvaltaisen kuvan selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia työhyvinvoinnin fyysisestä, emotionaalisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta ulottuvuudesta. Tästä tutkielmasta selviää silti tärkeitä huomioita henkilöstön hyvinvoinnista ja vaikutusmahdollisuuksista. Organisaatioiden olisi tärkeää tarkastella henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Lisäksi työperäistä stressiä ja vaikutusmahdollisuuksia tulisi tutkia esimerkiksi pitkittäistutkimusten avulla erityisesti varhaiskasvatuksen kontekstissa.