Lapsen tuki Pirkanmaan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa
Kosunen, Roosa (2023)
Kosunen, Roosa
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302212547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302212547
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lapsen tuen muotoja ja niiden toteuttamista kuvataan Pirkanmaan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaa valtakunnallinen ohjausjärjestelmä, joka määrittelee sekä velvoittaa varhaiskasvatuksen toteuttamista asiakirjatasolla.
Varhaiskasvatuslaki ja tämän myötä valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma päivitettiin syksyllä 2022 ja näiden asiakirjojen suurimmat muutokset koskevat lapsen tukea. Asiakirjojen päivityksen myötä päiväkodissa järjestettävä varhaiskasvatus siirtyi kolmiportaisen tuen malliin. Kolmiportaisessa tuessa lapsen tulee saada viivytyksettä yksilöllisten tarpeidensa mukaista tukea, jota annetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen portailla. Jokainen kunta laatii valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden velvoittamana paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman, jossa määritellään, miten varhaiskasvatusta kyseisessä kunnassa toteutetaan. Paikalliseen suunnitelmaan tulee kuvata myös tuen suunnittelemisen ja järjestämisen prosessit.
Aineisto kerättiin viiden pirkanmaalaisen kunnan verkkosivulta ja se koostuu kuntien paikallista varhaiskasvatussuunnitelmista. Tutkimusjoukko valittiin kuntien sijainnin ja koon perusteella, jotta aineisto sisältää erityyppisiä kuntia Pirkanmaan jokaisesta seutukunnasta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin metodein. Aineisto koodattiin ja teemoiteltiin teoriataustasta muodostetun analyysirungon mukaisesti pedagogisten, rakenteellisten ja hoidollisten tuen muotojen yläkategorioiden alle.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena havaittiin, että tuen muotojen toteuttamista kuvailtiin suurilta osin hyvin yhteneväisesti Pirkanmaan alueen paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän päivittyminen ja yhtenäistyminen varhaiskasvatusta määrittävissä valtakunnallisissa asiakirjoissa näkyi yhtenäisissä suuntaviivoissa, joiden mukaan lapsen tukea toteutetaan. Havainnointi, arviointi ja suunnitelmallisuus korostuivat tutkimustuloksissa tuen muotojen toteuttamisen keinoina. Tutkimustuloksena osoitettiin myös, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat kuvailivat lapsen tuen muotoja monin osin varsin yleisellä tasolla. Tuen muotojen konkreettinen toteuttaminen jäi näin ollen varhaiskasvatusyksiköiden ja varhaiskasvattajien suunniteltavaksi.
Varhaiskasvatuslaki ja tämän myötä valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma päivitettiin syksyllä 2022 ja näiden asiakirjojen suurimmat muutokset koskevat lapsen tukea. Asiakirjojen päivityksen myötä päiväkodissa järjestettävä varhaiskasvatus siirtyi kolmiportaisen tuen malliin. Kolmiportaisessa tuessa lapsen tulee saada viivytyksettä yksilöllisten tarpeidensa mukaista tukea, jota annetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen portailla. Jokainen kunta laatii valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden velvoittamana paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman, jossa määritellään, miten varhaiskasvatusta kyseisessä kunnassa toteutetaan. Paikalliseen suunnitelmaan tulee kuvata myös tuen suunnittelemisen ja järjestämisen prosessit.
Aineisto kerättiin viiden pirkanmaalaisen kunnan verkkosivulta ja se koostuu kuntien paikallista varhaiskasvatussuunnitelmista. Tutkimusjoukko valittiin kuntien sijainnin ja koon perusteella, jotta aineisto sisältää erityyppisiä kuntia Pirkanmaan jokaisesta seutukunnasta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin metodein. Aineisto koodattiin ja teemoiteltiin teoriataustasta muodostetun analyysirungon mukaisesti pedagogisten, rakenteellisten ja hoidollisten tuen muotojen yläkategorioiden alle.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena havaittiin, että tuen muotojen toteuttamista kuvailtiin suurilta osin hyvin yhteneväisesti Pirkanmaan alueen paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän päivittyminen ja yhtenäistyminen varhaiskasvatusta määrittävissä valtakunnallisissa asiakirjoissa näkyi yhtenäisissä suuntaviivoissa, joiden mukaan lapsen tukea toteutetaan. Havainnointi, arviointi ja suunnitelmallisuus korostuivat tutkimustuloksissa tuen muotojen toteuttamisen keinoina. Tutkimustuloksena osoitettiin myös, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat kuvailivat lapsen tuen muotoja monin osin varsin yleisellä tasolla. Tuen muotojen konkreettinen toteuttaminen jäi näin ollen varhaiskasvatusyksiköiden ja varhaiskasvattajien suunniteltavaksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]