Yhdenvertaisuus käsittein: Käsite- ja sisällönanalyysi yhdenvertaisuudesta tiede- ja kulttuuri-instituuttien yhdenvertaisuusmateriaaleissa

Abstract

Tutkimus tarkastelee, miten yhdenvertaisuus ilmiönä ilmenee Suomen tiede- ja kulttuuri-instituuttien yhdenvertaisuutta käsittelevissä materiaaleissa kielellisestä näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa yhdenvertaisuussanastosta sekä lisäksi havainnollistaa ja ymmärtää yhdenvertaisuuteen liittyvää käsitteistöä tiede- ja kulttuuri-instituuttikontekstissa. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, miten käsitettä yhdenvertaisuus käytetään tiede- ja kulttuuri-instituuttien aineistoissa sekä mitä muita käsitteitä liitetään. Tutkimuksessa sovelletaan laadullista sisällöntutkimusta ja käsiteanalyysia. Teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi.

Tutkimusaineisto koostuu Suomen tiede- ja kulttuuri-instituuttiverkoston yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämiseen tähtäävästä Yhdenvertaisuustekoja 2021 -haasteesta sekä yhdenvertaisuutta käsittelevästä koulutusmateriaalista. Analyysin kohteena ovat verkoston tuottamat koulutusmateriaalit, joihin sisältyvät Ruskeat Tytöt -verkkomedian instituuttiverkostolle kuratoima Ruskeat Tytöt X The Finnish Cultural and Academic Institutes -opetusmateriaalidiat sekä yhdenvertaisuusaiheita käsittelevä materiaalipaketti. Aineistoa analysoitiin ensin laadullisen sisällönanalyysin keinoin tutkimuksen kohteena olevan käsitteistön esiintymiä teemoittelemalla. Sen jälkeen yhdenvertaisuuteen ilmiönä syvennyttiin vielä tulkinnallista käsiteanalyysia soveltaen. Vaikka kyseessä on laadullinen tutkimus, sovellettiin aineiston analyysissa myös määrällisiä menetelmiä: aineiston laadullisessa teemoittelussa ja erittelyssä laskettiin sanojen määrällisiä esiintymiä materiaalissa ja eri teemakokonaisuuksien paikantamiseen ja tarkasteluun käytettiin määrällisiä menetelmiä ja taulukointia.

Tutkimus osoittaa, että yhdenvertaisuutta tässä kontekstissa voidaan tarkastella ainakin viiden eri teeman kautta, joita ovat monimuotoisuus, tasa-arvo, syrjimättömyys, antirasismi ja turvallisuus. Käsiteanalyysimenetelmän avulla saatiin selville lisäksi, että tasa-arvon käsite voidaan nähdä aineistossa yhdenvertaisuuden lähikäsitteenä, mutta lisäksi usein myös eräänlaisena yläkäsitteenä, laajana yhdenvertaisuutena. Samoin esimerkiksi aineistossa usein toistuvan antirasismin yhteydessä mainittiin usein sen lähikäsitteet syrjimättömyys, tasa-arvo sekä häiritsemättömyys. Käsiteanalyysilla yhdenvertaisuutta edistäviksi tekijöiksi aineistosta paljastui tasa-arvotyö, monimuotoisuus, positiivinen erityiskohtelu, yhdenvertaisuussuunnitelma ja saavutettavuus, kun taas estävinä tekijöinä nähtiin syrjintä, häirintä, rasismi ja eriarvoisuus. Kiintoisana havaintona aineiston englanninkielistä osaa suomenkieliseen verratessa oli, että englanninkielisessä osassa käsite (anti)rasismi esiintyi huomattavasti suomenkielistä aineistoa enemmän. Yksi tulos on, että sen sijaan suomenkielinen aineisto keskittyi usein puhumaan syrjinnästä tai häirinnästä rasismin sijaan.

Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että itsessään melko abstrakti yhdenvertaisuuden ilmiö käsitteenä esiintyy usein sitä kuvaavien teemojen, kuten tasa-arvon ja monimuotoisuuden yhteydessä, joista kukin lähestyy käsitettä omasta näkökulmastaan ja joista osa voidaan nähdä myös yhdenvertaisuuden toteutumista edistävänä tekijänä. Toisaalta tutkimus tukee myös aiempia, niin yhteiskuntatutkimuksen kuin kielentutkimuksenkin aloilla saatuja tuloksia siitä, että yhdenvertaisuutta voidaan tarkastella eri näkökulmista ja että sitä edistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi monimuotoisuuden ylläpitäminen ja tasa-arvotyö. Käsiteanalyysi kuitenkin antaa viitteitä myös uudenlaiseen yhdenvertaisuuden tarkasteluun: mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan ja mitkä ovat siihen tavanomaisesti liitettävät käsitteet. Vaikka yhdenvertaisuus voidaan nähdä tyypillisesti melko abstraktina ja eri tavoin ymmärrettävänä käsitteenä, liittyy siihen valitussa kulttuurin kentän kontekstissa aina tietyt teemakokonaisuudet, joista puhutaan yhdenvertaisuudesta puhuttaessa. Huomionarvoista on, että toisaalta pelkkiä tekstidokumentteja tutkimalla voi olla haastavaa pureutua ilmiöiden ytimeen, mutta tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena oli nimenomaan miten ja millä sanoin yhdenvertaisuudesta puhutaan ja miten samalla tullaan luoneeksi tietynlainen kielellinen todellisuus.