Yhdenvertainen katsomuskasvatus varhaiskasvatuksen käytännöissä
Parviainen, Kristiina; Sjövall, Satu (2023)
Parviainen, Kristiina
Sjövall, Satu
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302182499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302182499
Tiivistelmä
Suomi on muuttunut moniuskoisemmaksi yhteiskunnaksi, joka on merkinnyt myös varhaiskasvatuksen arjessa lisääntynyttä uskontojen ja katsomusten läsnäoloa. Lisäksi uuden varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden 2022 tullessa voimaan aihe on puhututtanut enenevissä määrin. Tutkimuksessa tutkittiin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä yhdenvertaisuudesta katsomuskasvatuksesta sekä miten katsomuskasvatus toteutuu varhaiskasvatuksen käytännöissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto tutkimukseen saatiin teemahaastatteluista.
Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat näkivät yhdenvertaisen katsomuskasvatuksen toteutumisen tärkeänä, mutta käytännön tasolla yhdenvertaisen katsomuskasvatuksen toteutuminen arjessa oli heikkoa. Katsomuskasvatus oli typistynyt lähinnä arvokeskusteluihin, yhteistyöhön evankelisluterilaisen kirkon kanssa ja kristillisten juhlien viettoon sekä lupien kyselyyn. Huolestuttavaa oli, että katsomuksiin kuulumattomia ei huomioitu lainkaan. Varhaiskasvatuksen opettajien keskeisenä pyrkimyksenä oli neutraalisuuden saavuttaminen. Esille nousi myös varhaiskasvatuksen johtajuuden merkittävyys arjen toiminnan ja käytäntöjen selkeyttämiseksi. Tulosten perusteella koulutusta aiheeseen kaivataan enemmän sekä selkeää ja johdonmukaista ohjeistusta toiminnan toteuttamiseen.
Tutkimuksen johtopäätökset olivat, että katsomuskasvatuksen toteuttamisessa arjen käytännöissä ja toiminnassa oli paljon epävarmuutta, jonka vuoksi tulisi tarjota lisäkoulutusta varhaiskasvatuksessa toimiville. Lisäkoulutus voisi lisätä kiinnostusta katsomuskasvatuksen kehittämiseen ja sen näkymistä tavoitteissa, dokumentoinnissa ja arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen johtajien tulisi myös herättää aktiivisesti keskusteluita katsomuskasvatuksesta. Tärkeää olisi painottaa moninaisuuden toteutumisen tärkeyttä riippumatta siitä, kuinka heterogeeninen ryhmä on. Yhteistyötä eri katsomuksiin kuuluvien sekä lasten huoltajien kanssa tulisi lisätä. Varhaiskasvatuksen opettajien pyrkimys neutraalisuuteen vaikeuttaa sellaisen katsomuskasvatuksen toteuttamista, joka olisi aidosti monikatsomuksellista sekä vastaisi paremmin suomalaisen yhteiskunnan muutokseen heterogenisoitumisen ja globalisaation vuoksi.
Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat näkivät yhdenvertaisen katsomuskasvatuksen toteutumisen tärkeänä, mutta käytännön tasolla yhdenvertaisen katsomuskasvatuksen toteutuminen arjessa oli heikkoa. Katsomuskasvatus oli typistynyt lähinnä arvokeskusteluihin, yhteistyöhön evankelisluterilaisen kirkon kanssa ja kristillisten juhlien viettoon sekä lupien kyselyyn. Huolestuttavaa oli, että katsomuksiin kuulumattomia ei huomioitu lainkaan. Varhaiskasvatuksen opettajien keskeisenä pyrkimyksenä oli neutraalisuuden saavuttaminen. Esille nousi myös varhaiskasvatuksen johtajuuden merkittävyys arjen toiminnan ja käytäntöjen selkeyttämiseksi. Tulosten perusteella koulutusta aiheeseen kaivataan enemmän sekä selkeää ja johdonmukaista ohjeistusta toiminnan toteuttamiseen.
Tutkimuksen johtopäätökset olivat, että katsomuskasvatuksen toteuttamisessa arjen käytännöissä ja toiminnassa oli paljon epävarmuutta, jonka vuoksi tulisi tarjota lisäkoulutusta varhaiskasvatuksessa toimiville. Lisäkoulutus voisi lisätä kiinnostusta katsomuskasvatuksen kehittämiseen ja sen näkymistä tavoitteissa, dokumentoinnissa ja arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen johtajien tulisi myös herättää aktiivisesti keskusteluita katsomuskasvatuksesta. Tärkeää olisi painottaa moninaisuuden toteutumisen tärkeyttä riippumatta siitä, kuinka heterogeeninen ryhmä on. Yhteistyötä eri katsomuksiin kuuluvien sekä lasten huoltajien kanssa tulisi lisätä. Varhaiskasvatuksen opettajien pyrkimys neutraalisuuteen vaikeuttaa sellaisen katsomuskasvatuksen toteuttamista, joka olisi aidosti monikatsomuksellista sekä vastaisi paremmin suomalaisen yhteiskunnan muutokseen heterogenisoitumisen ja globalisaation vuoksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]