Psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ADHD-diagnosoitujen nuorten näkökulmasta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tietoisuus ADHD:sta, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, on lisääntynyt viime vuosina. Oireyhtymää ja sen vaikutuksia on tutkittu monesta eri näkökulmasta, mutta diagnosoitujen omat kokemukset ovat jääneet vähemmälle tarkastelulle. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka ADHD:sta kärsivien nuorten kokemuksia on tutkittu, ja mitkä psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät nuoret kokevat merkityksellisinä. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmaan valittiin 11 tutkimusartikkelia. Valittujen artikkelien pohjalta voitiin todeta, että nuorten kokemuksia ja näkemyksiä selvitettiin eri menetelmin. Nuoria haastateltiin sekä keskustelunomaisesti että puolistrukturoidulla haastattelulla. Lisäksi kyselyitä hyödynnettiin runsaasti. Nuorten huoltajat osallistuivat useisiin tutkimuksiin nuorten ohella. Osassa tutkimuksista nuorten ääni jäi vanhempien ja tutkijoiden näkökulmien ja päätelmien alle. Tutkimuksista kolmessa nuorten kuulemista korostettiin, ja artikkeleista kahdessa nuorten ääni oli myös lukijan nähtävissä. Artikkelien tulosten pohjalta muodostettiin kolme teemaa, jotka nuoret nostivat esille vastauksissaan. Teemat nimettiin seuraavasti: ADHD:n ydinoireet ja niiden vaikutukset, ihmissuhteet, ja minäkuva. Ydinoireet painottuivat nuorten kuvauksissa merkittävänä arkeen vaikuttavana tekijänä. Ihmissuhteista tärkeimpiä olivat ystävyyssuhteet sekä suhteet muihin vertaisiin, perheeseen ja opettajiin. ADHD oireineen vaikutti erityisesti nuorten itsetuntoon, ja lisäksi jonkin verran nuoren identiteettiin. Yllä luetellut teemat erottuivat artikkeleista selkeästi, mutta tutkimusten tulokset nuorten kokemuksista kyseisten teemojen ympärillä vaihtelivat. Erilaisimmillaan tulokset olivat täysin päinvastaiset. Eroja tutkimusten välillä oli esimerkiksi ystävien määrässä ja siinä, todettiinko ADHD-oireiden vaikuttavan identiteettiin. Yhteneviin tuloksiin artikkeleissa päädyttiin ihmissuhteiden haasteiden ja merkityksellisyyden, verrokkeja heikomman itsetunnon sekä ydinoireiden arkipäiväisten vaikutusten suhteen. Aihetta olisi syytä tutkia lisää, jotta tietoa ADHD:n vaikutuksesta nuorten hyvinvointiin voidaan syventää. Lisäksi psykososiaalisen hyvinvoinnin muihin ulottuvuuksiin, kuten taloudellisiin ja henkisiin tekijöihin, olisi hyvä kohdentaa tutkimusta ADHD-diagnosoitujen nuorten näkökulmasta.