Kaupungit globaaleina toimijoina: Miksi Lahti halusi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi?
Kattilakoski, Aino (2023)
Kattilakoski, Aino
2023
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302172485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302172485
Tiivistelmä
Kaupunkeihin kansainvälisen politiikan toimijoina on ryhdytty kiinnittämään kansainvälisen politiikan tutkimuksessa enemmän huomiota vasta viimeisimpien vuosien aikana. Megatrendit, kuten voimakas kaupungistuminen, globalisaatio ja ilmastonmuutos globaaleine haasteineen ovat tuoneet kaupungit valtioiden ja muiden toimijoiden rinnalle globaalin hallinnan keskiöön.
Ilmastonmuutos yhtenä aikamme suurimmista globaaleista ongelmista koskettaa kaupunkeja ja kaupunkilaisia, sillä valtaosa maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Urbaanin väestön määrän odotetaan nousevan maapallolla yli 70 prosenttiin lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi tulvat, kuumuus, kuivuus ja ilmansaasteet lisääntyvät myös kaupungeissa. Samalla kaupungit itse ovat merkittäviä ilmastonmuutosta jouduttavien päästöjen aiheuttajia.
Osittain tästä syystä, osittain tyytymättömyydestä valtioiden toimiin, monet kaupungit tekevät kunnianhimoisia ilmastotoimia. Samalla kaupungit omaavat piirteitä ja kriteerejä, jotka tekevät niistä toimijoita kansainvälisessä politiikassa. Erityisesti kaupungit ovat kunnostautuneet toimijoina juuri ympäristöpolitiikassa. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sitä, millaisia kansainvälisen politiikan toimijoita kaupungit ovat. Tätä aihetta selvitetään tutkimalla suomalaiskaupunkia Lahtea, joka oli Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Tutkielmassa selvitetään, miksi Lahti halusi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ja millainen tuo prosessi oli.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentaa ensimmäiseksi megatrendien hallitseman kontekstin, jossa kaupungit ovat nousseet merkittävämpään rooliin globaaleilla areenoilla. Teoreettisen viitekehyksen toinen osa käsittelee ja teoretisoi toimijuutta kansainvälisessä politiikassa sekä käy läpi aiempaa tutkimuskirjallisuutta kaupungeista kansainvälisen politiikan toimijoina. Kolmannessa osassa käsitellään globaalia urbaania toimijuutta ja kaupunkitoimijan hypoteesia.
Analyysi rakentuu monimenetelmälliselle tutkimusasetelmalle. Tutkimusaineisto koostuu Lahden ympäristöpääkaupunkihankkeen avaintoimijan haastattelusta, hankkeen virallisista materiaaleista, päätösasiakirjoista sekä sanomalehtiuutisista. Haastatteluaineisto käsittelee tapahtumia vuodesta 2013 alkaen. Päätösasiakirjat ja sanomalehtiuutiset alkavat vuodesta 2017 ja päättyvät ympäristöpääkaupunkivuoteen 2021. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidun tutkimushaastattelun menetelmällä. Euroopan prosessia ympäristöpääkaupungiksi selvitettiin prosessinjäljityksen keinoin. Yleisesti koko tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena. Yhdessä nämä kaikki kertovat, miksi Lahti halusi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ja millainen prosessi tuohon pisteeseen oli. Lisäksi ne paljastavat jotain siitä, millainen globaali urbaani toimija Lahti on ja mitä sen avulla voi päätellä muista kaupungeista.
Tulokset osoittavat, että kaupungit, myös Lahti, ovat kansainvälisen politiikan toimijoita. Lahti halusi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi useista eri syistä, joista tärkeimmiksi nousivat kilpailun tarjoamat brändiedut, rahoitukselliset ja taloudelliset houkuttimet, uudet yhteistyömahdollisuudet ja verkostot sekä kaupunkilaisten ylpeyden edistäminen. Muita tärkeitä syitä olivat kilpailun sopiminen poliittiseen strategiaan, jo valmiiksi tehty pitkäjänteinen ilmastotyö ja huoli ilmastonmuutoksesta. Lahden prosessi ympäristöpääkaupungiksi lähti liikkeelle muutamien kaupungin työntekijöiden aloitteesta, mutta lopulta hankkeen omistajuus levisi paljon laajemmalle.
Laadullinen analyysi selvittää, että Lahden syyt hakeutua ympäristöpääkaupungiksi sopivat kaupunkien toimijuuden kriteereihin ja ominaisuuksiin, jotka muistuttavat yritysmaailmastakin tuttuja toimintatapoja. Tällaiseen urbaaniin entrepreneurialismiin kuuluu esimerkiksi brändityö, kilpaileminen muita kaupunkeja vastaan, liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen, verkostoituminen ja yhteistyökumppanuuksien solmiminen.
Ilmastonmuutos yhtenä aikamme suurimmista globaaleista ongelmista koskettaa kaupunkeja ja kaupunkilaisia, sillä valtaosa maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Urbaanin väestön määrän odotetaan nousevan maapallolla yli 70 prosenttiin lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi tulvat, kuumuus, kuivuus ja ilmansaasteet lisääntyvät myös kaupungeissa. Samalla kaupungit itse ovat merkittäviä ilmastonmuutosta jouduttavien päästöjen aiheuttajia.
Osittain tästä syystä, osittain tyytymättömyydestä valtioiden toimiin, monet kaupungit tekevät kunnianhimoisia ilmastotoimia. Samalla kaupungit omaavat piirteitä ja kriteerejä, jotka tekevät niistä toimijoita kansainvälisessä politiikassa. Erityisesti kaupungit ovat kunnostautuneet toimijoina juuri ympäristöpolitiikassa. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sitä, millaisia kansainvälisen politiikan toimijoita kaupungit ovat. Tätä aihetta selvitetään tutkimalla suomalaiskaupunkia Lahtea, joka oli Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Tutkielmassa selvitetään, miksi Lahti halusi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ja millainen tuo prosessi oli.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentaa ensimmäiseksi megatrendien hallitseman kontekstin, jossa kaupungit ovat nousseet merkittävämpään rooliin globaaleilla areenoilla. Teoreettisen viitekehyksen toinen osa käsittelee ja teoretisoi toimijuutta kansainvälisessä politiikassa sekä käy läpi aiempaa tutkimuskirjallisuutta kaupungeista kansainvälisen politiikan toimijoina. Kolmannessa osassa käsitellään globaalia urbaania toimijuutta ja kaupunkitoimijan hypoteesia.
Analyysi rakentuu monimenetelmälliselle tutkimusasetelmalle. Tutkimusaineisto koostuu Lahden ympäristöpääkaupunkihankkeen avaintoimijan haastattelusta, hankkeen virallisista materiaaleista, päätösasiakirjoista sekä sanomalehtiuutisista. Haastatteluaineisto käsittelee tapahtumia vuodesta 2013 alkaen. Päätösasiakirjat ja sanomalehtiuutiset alkavat vuodesta 2017 ja päättyvät ympäristöpääkaupunkivuoteen 2021. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidun tutkimushaastattelun menetelmällä. Euroopan prosessia ympäristöpääkaupungiksi selvitettiin prosessinjäljityksen keinoin. Yleisesti koko tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena. Yhdessä nämä kaikki kertovat, miksi Lahti halusi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ja millainen prosessi tuohon pisteeseen oli. Lisäksi ne paljastavat jotain siitä, millainen globaali urbaani toimija Lahti on ja mitä sen avulla voi päätellä muista kaupungeista.
Tulokset osoittavat, että kaupungit, myös Lahti, ovat kansainvälisen politiikan toimijoita. Lahti halusi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi useista eri syistä, joista tärkeimmiksi nousivat kilpailun tarjoamat brändiedut, rahoitukselliset ja taloudelliset houkuttimet, uudet yhteistyömahdollisuudet ja verkostot sekä kaupunkilaisten ylpeyden edistäminen. Muita tärkeitä syitä olivat kilpailun sopiminen poliittiseen strategiaan, jo valmiiksi tehty pitkäjänteinen ilmastotyö ja huoli ilmastonmuutoksesta. Lahden prosessi ympäristöpääkaupungiksi lähti liikkeelle muutamien kaupungin työntekijöiden aloitteesta, mutta lopulta hankkeen omistajuus levisi paljon laajemmalle.
Laadullinen analyysi selvittää, että Lahden syyt hakeutua ympäristöpääkaupungiksi sopivat kaupunkien toimijuuden kriteereihin ja ominaisuuksiin, jotka muistuttavat yritysmaailmastakin tuttuja toimintatapoja. Tällaiseen urbaaniin entrepreneurialismiin kuuluu esimerkiksi brändityö, kilpaileminen muita kaupunkeja vastaan, liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen, verkostoituminen ja yhteistyökumppanuuksien solmiminen.