Sepelvaltimoiden ateroman bakteeritulehduksen kuvantaminen fluoresoivalla in situ hybridisaatiomenetelmällä (fish) peptidi nukleiinihappo (pna) leimaa käyttäen
Krohn, Oliver (2023)
2023
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302162464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302162464
Tiivistelmä
Ateroskleroosi on maailmanlaajuisesti merkittävin syy verisuonisairauksiin. Ateroskleroosi on valtimoiden krooninen tulehdus, joka johtaa niiden seinämän kovettumiseen. Käsitys oksidoituneen LDL:n roolista kroonisen tulehduksen ylläpitäjänä ateroskleroosin patogeneesissä on nykyisin vakiintunut teoria. Bakteerien mahdollista roolia inflammaation ylläpitäjänä on kuitenkin jo pitkään epäilty.
Tämän tutkimuksen päämääränä oli selvittää, voisiko aterooman tulehdusta ja bakteerien mahdollista osuutta siihen kuvantaa fluoresoivalla in situ hybridisaatio -menetelmällä (FISH), jossa tavanomaisen fluoresoivan DNA-koettimen asemasta käytetään kemiallisesti muokattua, stabiilimpaa ja paremmin hybridisoituvaa peptide nucleic acid (PNA) -koetinta. FISH-menetelmän lisäksi samat leikkeet immunovärjättiin leukosyytti- sekä streptokokkispesifillä vasta-aineella ja tuloksia verrattiin keskenään.
Aineistona tutkimukseen olivat Tampere Vascular Study -tutkimuksen kliiniset kaulavaltimoiden endarterektomianäytteet. Hybridisoidut leikkeet kuvattiin Hamamatsu S60 -mikroskooppiskannerilla sekä Zeiss LSM 780 -konfokaalimikroskoopilla. Hybridisoituja leikkeitä verrattiin CD45 -vasta-aineella sekä streptokokkispesifillä vasta-aineella värjättyihin leikkeisiin. CD45 -vasta-aine on yleismarkkeri leukosyyteille.
Kun tarkastellaan universaalibakteerikoettimella hybridisoituja sekä streptokokkivasta-aineilla värjättyjä endarterektomianäytteitä, nähdään, että tulehtuneen plakin sisällä sekä ympäristössä on suuria bakteerikolonisaatioita. Nähdään myös, että universaalibakteerikoetinta kiinnittyy tulehdussolujen sisälle viitaten siihen, että joukossa on leukosyyttejä, jotka ovat fagosytoineet bakteereja. Tämä osoittaa, että plakin ympäristössä on ollut aktiivinen tulehdusreaktio plakin repeämisen aikana. Tutkimuksen esteeksi muodostui bakteerien sekä kudoksen autofluoresenssi, jonka takia PNA-koettimen kiinnittymistä ei voitu varmuudella varmistaa. Mikäli tutkimus toistetaan, tulisi käyttää CY5.5 -markkeria, joka emittoi valoa 694 nanometrin aallonpituudella. Näin vältytään sekä kudoksen, että bakteerien autofluoresenssin häiriöltä.
Tämän tutkimuksen päämääränä oli selvittää, voisiko aterooman tulehdusta ja bakteerien mahdollista osuutta siihen kuvantaa fluoresoivalla in situ hybridisaatio -menetelmällä (FISH), jossa tavanomaisen fluoresoivan DNA-koettimen asemasta käytetään kemiallisesti muokattua, stabiilimpaa ja paremmin hybridisoituvaa peptide nucleic acid (PNA) -koetinta. FISH-menetelmän lisäksi samat leikkeet immunovärjättiin leukosyytti- sekä streptokokkispesifillä vasta-aineella ja tuloksia verrattiin keskenään.
Aineistona tutkimukseen olivat Tampere Vascular Study -tutkimuksen kliiniset kaulavaltimoiden endarterektomianäytteet. Hybridisoidut leikkeet kuvattiin Hamamatsu S60 -mikroskooppiskannerilla sekä Zeiss LSM 780 -konfokaalimikroskoopilla. Hybridisoituja leikkeitä verrattiin CD45 -vasta-aineella sekä streptokokkispesifillä vasta-aineella värjättyihin leikkeisiin. CD45 -vasta-aine on yleismarkkeri leukosyyteille.
Kun tarkastellaan universaalibakteerikoettimella hybridisoituja sekä streptokokkivasta-aineilla värjättyjä endarterektomianäytteitä, nähdään, että tulehtuneen plakin sisällä sekä ympäristössä on suuria bakteerikolonisaatioita. Nähdään myös, että universaalibakteerikoetinta kiinnittyy tulehdussolujen sisälle viitaten siihen, että joukossa on leukosyyttejä, jotka ovat fagosytoineet bakteereja. Tämä osoittaa, että plakin ympäristössä on ollut aktiivinen tulehdusreaktio plakin repeämisen aikana. Tutkimuksen esteeksi muodostui bakteerien sekä kudoksen autofluoresenssi, jonka takia PNA-koettimen kiinnittymistä ei voitu varmuudella varmistaa. Mikäli tutkimus toistetaan, tulisi käyttää CY5.5 -markkeria, joka emittoi valoa 694 nanometrin aallonpituudella. Näin vältytään sekä kudoksen, että bakteerien autofluoresenssin häiriöltä.