Uhreja, uhkia ja kurjia olosuhteita: Median representaatiot ilmastopakolaisuudesta
Ruoho, Teija (2023)
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302162446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302162446
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia representaatioita suomalainen media luo ilmastopakolaisuuden ilmiöstä uutisartikkeleissaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kehyksiä, joilla media tulkitsee ilmastopakolaisuutta ja siihen liittyvien ilmiöitä, sekä kehyksistä juontuvia ilmastopakolaisuuden representaatioita. Ilmiötason lisäksi tarkastellaan sitä, millaisia syitä ja seurauksia ilmastopakolaisuudelle esitetään mediassa, ja miten media kuvaa ilmastopakolaisen oikeudellista asemaa.
Tutkimuksen kohteena ovat Ylen, Ilta-Sanomien ja Iltalehden ilmastopakolaisuudesta kertovat uutisartikkelit vuosilta 2007–2022. Nämä mediat valikoituvat, sillä niillä on paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja siten myös valtaa representaatioiden luomisessa. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui 31 artikkelia, joista irrotettiin 70 kuvaa analyysia varten. Aineistolle tehtiin integratiivinen kehysanalyysi, jossa verbaaliselle aineistolle tehtiin hermeneuttinen analyysi ja visuaaliselle aineistolle denotatiivis-deduktiivinen analyysi. Analyysin tulokset yhdistettiin kehyksiksi, joiden avulla media luo representaatioita ilmastopakolaisuudesta. Tutkimus on luonteeltaan konstruktionistinen.
Aineistosta nousi esille yhteensä seitsemän kehystä: ilmastopakolainen, turvallisuusuhka, uhri, monimutkainen ongelma, hyväksyttävä pakolaisuus, kurjat olosuhteet ja oikeudellinen asema. Kaikissa kehyksissä ilmastopakolaisuuden ilmiötä käsiteltiin varsin abstraktisti keskustelun kohteena, ja aihe pidettiin kaukana lukijasta. Tämä antaa väistämättä lukijalle sellaisen kuvan, että ilmiö tapahtuu jossakin kaukana eikä kosketa Suomea. Ilmastopakolaisuuden syiksi nimettiin muun muassa sääolosuhteita ja luonnonkatastrofeja ja seurauksiksi muuttoliikkeen kasvamista ja mahdollisia konflikteja. Ilmastopakolaisen oikeudellisen aseman todettiin olevan varsin heikko niin suomalaisessa, kuin kansainvälisessäkin lainsäädännössä.
Jatkossa voisi olla mielekästä tarkastella ilmastopakolaisuuden representaatioita esimerkiksi naapurimaissa, tai vaihtoehtoisesti tarkastella sitä, miten ilmastopakolaisuuden representaatiot muuttuvat tulevaisuudessa. Näiden lisäksi median soisi tarkastelevan sitä, millä tavoin he konstruoivat ilmiötä, jonka takana on oikeita ihmisiä, eikä vain lukuja ja ennusteita. Myös oikeudenmukaisuuden ja ilmastopakolaisten omien narratiivien esiin tuominen olisi erittäin tärkeää.
Tutkimuksen kohteena ovat Ylen, Ilta-Sanomien ja Iltalehden ilmastopakolaisuudesta kertovat uutisartikkelit vuosilta 2007–2022. Nämä mediat valikoituvat, sillä niillä on paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja siten myös valtaa representaatioiden luomisessa. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui 31 artikkelia, joista irrotettiin 70 kuvaa analyysia varten. Aineistolle tehtiin integratiivinen kehysanalyysi, jossa verbaaliselle aineistolle tehtiin hermeneuttinen analyysi ja visuaaliselle aineistolle denotatiivis-deduktiivinen analyysi. Analyysin tulokset yhdistettiin kehyksiksi, joiden avulla media luo representaatioita ilmastopakolaisuudesta. Tutkimus on luonteeltaan konstruktionistinen.
Aineistosta nousi esille yhteensä seitsemän kehystä: ilmastopakolainen, turvallisuusuhka, uhri, monimutkainen ongelma, hyväksyttävä pakolaisuus, kurjat olosuhteet ja oikeudellinen asema. Kaikissa kehyksissä ilmastopakolaisuuden ilmiötä käsiteltiin varsin abstraktisti keskustelun kohteena, ja aihe pidettiin kaukana lukijasta. Tämä antaa väistämättä lukijalle sellaisen kuvan, että ilmiö tapahtuu jossakin kaukana eikä kosketa Suomea. Ilmastopakolaisuuden syiksi nimettiin muun muassa sääolosuhteita ja luonnonkatastrofeja ja seurauksiksi muuttoliikkeen kasvamista ja mahdollisia konflikteja. Ilmastopakolaisen oikeudellisen aseman todettiin olevan varsin heikko niin suomalaisessa, kuin kansainvälisessäkin lainsäädännössä.
Jatkossa voisi olla mielekästä tarkastella ilmastopakolaisuuden representaatioita esimerkiksi naapurimaissa, tai vaihtoehtoisesti tarkastella sitä, miten ilmastopakolaisuuden representaatiot muuttuvat tulevaisuudessa. Näiden lisäksi median soisi tarkastelevan sitä, millä tavoin he konstruoivat ilmiötä, jonka takana on oikeita ihmisiä, eikä vain lukuja ja ennusteita. Myös oikeudenmukaisuuden ja ilmastopakolaisten omien narratiivien esiin tuominen olisi erittäin tärkeää.