Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto (Limited access)
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto (Limited access)
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Tartunnanjäljityksen rooli COVID-19-epidemian hallinnassa

Ala-Mursula, Anni (2023)

 
Avaa tiedosto
Ala-MursulaAnni.pdf (422.8Kt)
Lataukset: 

Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, aineisto on luettavissa vain Tampereen yliopiston kirjastojen opinnäytepisteillä. The author has not given permission to publish the thesis online. The thesis can be read at the thesis point at Tampere University Library.

Ala-Mursula, Anni
2023

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-17
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302152431
Tiivistelmä
Vuosina 2020–2021 koronavirustartuntojen määrä ja niihin liittyvä kuolleisuus olivat Suomessa Euroopan alhaisimpia. Suomen hallitus päätti toukokuussa 2020 noudattaa testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategiaa. Tutkimuksessa arvioitiin strategiaan liittyneen tartunnanjäljityksen tehokkuutta ja vaikutusta epidemian hallintaan sekä analysoitiin tartunnanlähteitä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella 1.6.2020–31.5.2021. Kaikki positiivisen PCR-testin tehneet ja heidän lähikontaktinsa haastateltiin, ja haastatteluissa saadut tiedot kerättiin sairaanhoitopiirin tartunnanjäljitysrekisteriin.

Tutkimusajanjaksona tehtiin 353 926 PCR-testiä, joista 4 739 (1,3 %) oli positiivisia. 14 vuorokauden ilmaantuvuusluvun keskiarvo 100 000 asukasta kohden oli 34. PCR-positiivisista tapauksista tavoitettiin yli 99 %, ja mediaaniaika oireiden alusta tartunnanjäljityssoittoon oli 3,6 vuorokautta. Karanteeniin määrättiin 26 881 korkean riskin kontaktia, joista 2 275:llä (8,5 % karanteeniin määrätyistä) todettiin myöhemmin COVID-19. Kaikista tapauksista 2 275 (48 %) oli karanteenissa ennen PCR-vastausta ja 825 (17 %) oli karanteenissa ≥48 tuntia ennen oireiden alkua. Pirkanmaan alueella tapahtuneista tartunnoista tartunnanlähde tunnistettiin 77 %:ssa. Suurin riski jatkotartunnalle oli kotona, yksityistilaisuuksissa ja potilaiden välillä potilashuoneissa tapahtuneissa altistuksissa.

Tutkimus kuvaa tehokkaan testauksen ja tartunnanjäljityksen roolia matalan ilmaantuvuuden vaiheessa. Tartuntojen ehkäisyyn tarvittiin tartunnanjäljityksen lisäksi myös muita toimia, kuten kokoontumisrajoituksia ja julkisten tilojen sulkuja, vaikka lähes puolet uusista tapauksista oli karanteenissa jo ennen oireiden alkua. Koska koronaviruksen tartuttavuus alkaa altistuksen jälkeen nopeasti jo ennen oireiden alkua, tärkein epidemiaa rajaava tekijä on kuitenkin yksittäisten ihmisten päätökset siitä, kuinka paljon he tapaavat muita ihmisiä.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto (Limited access) [3606]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste