Palvelutarpeiden arviointi ja voimavarakeskeinen sosiaalityö ehdonalaisvalvonnassa

Abstract

Tämä tutkielma on empiirinen laadullinen tutkimus koskien ehdonalaisen vapauden valvonnassa olevia henkilöitä. Tutkimuskohteina ovat ehdonalaisvalvottavien palvelutarpeiden arviointi osana ehdonalaisvalvontaa sekä ehdonalaisvalvottavien voimavarat. Ehdonalaisen vapauden valvonnasta säädetään laissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015). Ehdonalaisen vapauden valvonnan täytäntöönpanosta vastaa Suomessa Rikosseuraamuslaitos.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on voimavarakeskeisen sosiaalityön teoria. Kyseinen teoria on kehitetty Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Teorian ydinajatuksena on, että kaikilla ihmisillä ja yhteisöillä on voimavaroja, jotka voidaan ottaa käyttöön muutostyöhön. Ihmisillä on resilienssiä, selviytymiskykyä, ja tätä voidaan vahvistaa hyvällä asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutussuhteella sekä voimavarakeskeisellä työskentelyllä.

Haastattelin tätä tutkimusta varten 10 ehdonalaisvalvonnan asiakasta huhtikuussa – elokuussa 2022. Kaikki haastatteluun osallistuneet asiakkaat olivat vapautuneet vankilasta onnistuneesti valvotun koevapauden kautta, ja haastatellut henkilöt olivat monin tavoin onnistuneet ajattelunsa ja toimintansa muuttamisessa, eli haastatteluryhmä oli tällä tapaa positiivisesti valikoitunut.

Tutkimustehtävä sisälsi neljä kysymystä: Mitä palveluja ehdonalaisvalvonnan asiakkaat tarvitsevat, millaisia kokemuksia ehdonalaisvalvonnan asiakkailla on palveluista, miten ehdonalaisvalvonnassa arvioidaan asiakkaiden palvelutarpeita ja voimavaroja sekä millaisia voimavaroja ehdonalaisvalvonnan asiakkailla on. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi.

Tutkimus osoitti, että valvojat olivat arvioineet asiakkaiden palvelutarpeita osana muuta työskentelyä, mutta tämä osio ei näyttäytynyt selkeänä asiakkaille. Samaten asiakkaiden voimavaroja oli huomioitu, muttei systemaattisesti. Työskentelyn paremmalla systematisoinnilla saataisiin aikaan enemmän vaikuttavuutta. Rikosseuraamuslaitoksella on velvoitteenaan sovittaa yhteen asiakkaiden suunnitelmat muiden viranomaisten laatimien suunnitelmien kanssa. Kaikkinensa asiakkaiden palvelukokemukset ehdonalaisvalvonnasta olivat myönteisiä.

Asiakkaiden voimavaroihin keskittyvä haastattelumalli toi esiin runsaasti asiakkaiden myönteisiä ominaisuuksia, taitoja, resursseja ja selviytymiskeinoja. Asiakkaat kuvailivat, miten he ovat onnistuneesti vähentäneet ongelmiaan ja kriminogeenisiä riskejään. Rikosseuraamusasiakkaiden kuntoutuksessa on huomioitava työn eettisyyden ja tuloksellisuuden takia asiakkaiden voimavarojen lisäksi myös heidän riskinsä, kriminogeeniset tarpeensa sekä rikostaustan stigmatisoiva vaikutus.

Johtopäätöksenä totean, että Rikosseuraamuslaitoksessa voitaisiin lisätä asiakkaiden palvelutarpeiden sekä voimavarojen tunnistamista ja hyödyntämistä kuntoutustyössä. Työskentelyä voitaisiin tukea henkilöstön täydennyskoulutuksella sekä asiakastyön käyttöön suunnatulla lomakkeistolla. Tässä tutkimuksessa kehitin kaksi arviointilomaketta, joita voitaisiin testata asiakastyössä ja kehittää edelleen asiakastyön tarpeisiin.

This thesis is an empirical qualitative research on parolees. The research subjects are the assessment of parolees’ service needs as a part of their supervision and parolees’ strengths. The supervision of parolees is regulated by the law about the enforcement of community sanctions (400/2015). The Criminal Sanctions Agency is responsible for the enforcement of parolee supervision in Finland.

The theoretical framework of this thesis is the theory of strengths-based social work. This theory has been developed in the United States in the 1980’s. The core idea of this theory is that all people and communities have strengths and resources that can be utilised in the work for change. People have resilience, and it can be strengthened by a good communication relationship between the client and the professional and by strengths-focused practice.

I interviewed 10 clients on parolee supervision for the research in April – August 2022. All the interviewed clients had been successfully released from prison through supervised probationary freedom, and they had succeeded in many ways in changing their thinking and behaviour, so the interviewee group was positively selected in this way.

The research task included four questions: What type of services do parolees need, what kind of experiences do parolees have of different services, how parolees’ service needs and strengths are assessed during supervision, and what kind of strengths do parolees have. The analysis method of the interview material was content analysis.

The research showed that supervision officers had evaluated clients’ service needs during the working process, but this evaluation was not clear as a process for clients. Clients’ strengths had been likewise noticed, but not in a systematic way. The better systematization of these working processes would increase effectiveness. The Criminal Sanctions Agency has an obligation to coordinate clients’ plans with plans made by other authorities. Altogether, clients’ experiences of supervision were positive.

The interview model that focused on clients’ strenghts brought up several positive features, skills, resources and survival means of clients. Clients described how they had succeeded in decreasing their problems and criminogenic risks. In the rehabilitation of criminal sanctions clients, their risks, criminogenic needs and the stigmatization effect of criminal background need to be addressed besides clients’ needs, for ethical and productivity reasons.

To conclude, the recognition and use of clients’ service needs and strengths could be increased in the work process of the Criminal Sanctions Agency. This work could be supported by staff training and by specific forms targeted for work with clients. I developed two assessment forms in this research that could be tested and developed further for the needs of client work.