Preoperative Surgical Site Infection : riskipisteytys toistettavuustutkimus
Kurikka, Jussi (2023)
2023
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302102286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302102286
Tiivistelmä
Lonkan ja polven tekonivelet ovat tehokkaiksi todettuja kirurgisia hoitomuotoja huolellisen potilasvalinnan tukemana. Leikkauksen aiheellisuus perustuu aina ortopedin tekemään yksilölliseen arvioon. Tyypillisimmin tekonivelleikkaukseen johtava sairaus on nivelrikko, jonka diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja röntgenkuvantamistutkimuksia. Suomessa tehdään vuosittain yli 20 000 lonkan tai polven tekonivelleikkausta, joista noin puolet on lonkkaproteeseja, noin puolet polviproteeseja ja pieni osa muita proteeseja. Tekonivelinfektioiden esiintyvyys on 0,5–3 % kansainvälisissä tutkimuksissa. Tekonivelinfektioiden hoito on yhteiskunnalle kallista sekä yksilön ja hoitohenkilöstön voimavaroja kuluttavaa. Tekonivelinfektion riskiin pystytään vaikuttamaan nykyään perioperatiivisin keinoin. Useissa tutkimuksissa on tunnistettu mitattavia preoperatiivisia tekonivelinfektioriskiin vaikuttavia riskitekijöitä. Everhart ym. on kehittänyt logistista regressiomallinnusta hyödyntäen lonkan ja polven tekonivelkirurgiaan kohdistetun tekonivelinfektion riskiä ennustavan preoperatiivisen riskipisteytyksen. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä eksterni validaatio Everhartin ym. luomalle tekonivelinfektion preoperatiivista riskiä arvioivalle pisteytykselle.
Tämä tutkimus on toistettavuustutkimus Everhartin ym. ”Preoperative Surgical Site Infection” -tutkimuksesta, jonka vuoksi syvä ja pinnallinen tekonivelinfektio on pyritty määrittelemään samoin kuin Everhartin ym. tutkimuksessa. Tekonivelinfektio määriteltiin pinnalliseksi infektioksi 30 päivän sisällä tai syväksi infektioksi 1 vuoden sisällä kokotekonivelleikkauksesta. Tutkimus tehtiin retrospektiivisenä katsauksena Coxan vuoden 2018 lonkkien kokotekonivelleikkauksista (n = 2 172). Potilaat pisteytettiin Everhartin mallin mukaisesti ja tehtiin univariantti logistinen regressiomallinnus riskipisteiden yhteydestä tekonivelinfektioon.
Riskipistekategorioiden esiintyvyydessä Everhartin ym. tutkimuksen ja tämän tutkimuksen välillä oli hieman eroja joissain kategorioissa. Suurimmat syyt eroihin ovat kategorioiden määrittelyerot sekä erot väestöpohjien välillä. Tekonivelinfektioita aineistossa oli yhteensä 42 (1,9 %). Tapausten riskipisteiden keskiarvo oli 5,8 ja mediaani 3,0. Verrokkien riskipisteiden keskiarvo oli 1,6 ja mediaani 0. Logistisessa regressiossa riskipisteytyksen vetosuhde 95 % luottamusvälillä oli 1.28 [1.21;1.36, p < 0.001]. Kuvaajasta nähdään, että < 10 % riskillä malli ennustaa päätetapahtuman toteutumista hyvin. Kuitenkin riskin noustessa välille 10–20 % malli aliarvioi ja yli 20 %:n malli yliarvioi riskin toteutumista. Riskipisteytyksen raja-arvolla 5,75 herkkyys on 0,5 ja tarkkuus 0,91 ja optimaalinen raja-arvo on 1,75 riskipistettä, jolloin herkkyys on 0,69 ja tarkkuus 0,69.
Everhartin ym. riskipisteytys toimii käytetyssä Coxan aineistossa kohtuullisesti. Everhartin ym. ja tämän tutkimuksen perusteella tekonivelkirurgiaan voidaan luoda kohdistettu tekonivelinfektiota arvioiva preoperatiivinen riskipisteytys. Tämän tutkimuksen perusteella yksilölliseen ennustamiseen näyttö ei vielä riitä, mutta ryhmätasolla riskiryhmittelyssä se voisi toimia apuvälineenä. Vahvempaa näyttöä saataisiin tekemällä tutkimusta myös satunnaistettuja kontrolloituja tutkimusasetelmia hyödyntäen.
Tämä tutkimus on toistettavuustutkimus Everhartin ym. ”Preoperative Surgical Site Infection” -tutkimuksesta, jonka vuoksi syvä ja pinnallinen tekonivelinfektio on pyritty määrittelemään samoin kuin Everhartin ym. tutkimuksessa. Tekonivelinfektio määriteltiin pinnalliseksi infektioksi 30 päivän sisällä tai syväksi infektioksi 1 vuoden sisällä kokotekonivelleikkauksesta. Tutkimus tehtiin retrospektiivisenä katsauksena Coxan vuoden 2018 lonkkien kokotekonivelleikkauksista (n = 2 172). Potilaat pisteytettiin Everhartin mallin mukaisesti ja tehtiin univariantti logistinen regressiomallinnus riskipisteiden yhteydestä tekonivelinfektioon.
Riskipistekategorioiden esiintyvyydessä Everhartin ym. tutkimuksen ja tämän tutkimuksen välillä oli hieman eroja joissain kategorioissa. Suurimmat syyt eroihin ovat kategorioiden määrittelyerot sekä erot väestöpohjien välillä. Tekonivelinfektioita aineistossa oli yhteensä 42 (1,9 %). Tapausten riskipisteiden keskiarvo oli 5,8 ja mediaani 3,0. Verrokkien riskipisteiden keskiarvo oli 1,6 ja mediaani 0. Logistisessa regressiossa riskipisteytyksen vetosuhde 95 % luottamusvälillä oli 1.28 [1.21;1.36, p < 0.001]. Kuvaajasta nähdään, että < 10 % riskillä malli ennustaa päätetapahtuman toteutumista hyvin. Kuitenkin riskin noustessa välille 10–20 % malli aliarvioi ja yli 20 %:n malli yliarvioi riskin toteutumista. Riskipisteytyksen raja-arvolla 5,75 herkkyys on 0,5 ja tarkkuus 0,91 ja optimaalinen raja-arvo on 1,75 riskipistettä, jolloin herkkyys on 0,69 ja tarkkuus 0,69.
Everhartin ym. riskipisteytys toimii käytetyssä Coxan aineistossa kohtuullisesti. Everhartin ym. ja tämän tutkimuksen perusteella tekonivelkirurgiaan voidaan luoda kohdistettu tekonivelinfektiota arvioiva preoperatiivinen riskipisteytys. Tämän tutkimuksen perusteella yksilölliseen ennustamiseen näyttö ei vielä riitä, mutta ryhmätasolla riskiryhmittelyssä se voisi toimia apuvälineenä. Vahvempaa näyttöä saataisiin tekemällä tutkimusta myös satunnaistettuja kontrolloituja tutkimusasetelmia hyödyntäen.