Lumikenkäilyä vai teknologiataitoja? : diskurssianalyysi ihannekansalaisuuden rakentumisesta perusopetuksen opetussuunnitelmissa
Isokääntä, Hilla (2023)
Isokääntä, Hilla
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302062060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302062060
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksen opetussuunnitelmissa rakentuvaa ideaalikansalaisuutta diskurssianalyysin avulla. Tutkimukseen liittyy ajatus opetussuunnitelmien ideologisuudesta ja roolista yhtenä yhteiskunnan ohjausvälineenä. Tavoitteena on saada tietoa siitä, millä tavalla kansalaisihanteet näkyvät opetussuunnitelmissa ja millaista puhetta niistä tuotetaan. Tutkimus kiinnittyy yhteiskunnalliseen keskusteluun suomalaisen koulutusjärjestelmän tavoitteista ja arvoista. Lisäksi voidaan ajatella, että tutkimus toimii näkökulmana oppilaan identiteetin rakentumiselle kohti yhteiskunnan kansalaisuutta.
Tutkielma nostaa valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi esille kolme paikallista opetussuunnitelmaa. Niiden avulla pyritään havainnoimaan, miten niissä tuotettu puhe ideaalikansalaisuudesta eroaa valtakunnallisesta käsityksestä. Paikalliset opetussuunnitelmat on valittu niin, että näkökulmia tulisi niin maantieteellisesti kuin väkiluvultaankin toisistaan eroavista paikkakunnista ja niiden koulutusihanteista. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia diskursseja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa voidaan tuottaa ideaalikansalaisesta? Miten paikallisista opetussuunnitelmista tuotetut ideaalikansalaisuuteen liittyvät diskurssit eroavat valtakunnallisista diskursseista? Opetussuunnitelmatekstistä esitetään ideaalikansalaisuutta rakentavaa puhetta sekä vertaillaan paikkakuntien välisiä diskursseja.
Tutkimus on toteutettu analyyttisenä diskurssianalyysinä, jolloin keskiössä on tekstissä tuotettu puhe ja siitä nousevat merkitykset. Tutkimuksessa on kuitenkin havaittavissa myös kriittistä näkökulmaa esimerkiksi suhtautumisessa opetussuunnitelmatekstien luonteeseen tuottaa yksipuolista kuvaa siitä, mikä on oikein tai tavoiteltavaa. Diskurssianalyysiin liittyy myös ajatus kontekstista, joka on tässä tutkimuksessa opetussuunnitelmien laji virallisina asiakirjoina, mutta laajemmin sen voidaan ajatella kiinnittyvän koko suomalaiseen koulutusjärjestelmään sekä yhteiskuntaan.
Tutkimustulosten mukaan sekä valtakunnallisesta että paikallisista opetussuunnitelmista on tuotettavissa ideaalikansalaisuutta rakentavaa puhetta, vaikka ideaalikansalaisuuden termiä sellaisenaan ei nostetakaan esille. Valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta saadaan rakennettua neljä päädiskurssia, jotka kuvaavat ideaalikansalaisuutta: identiteettidiskurssi, taitodiskurssi, vuorovaikutusdiskurssi sekä yhteiskunnallinen diskurssi. Paikalliset opetussuunnitelmat nojaavat valtakunnallisiin arvoihin ja asenteisiin, mutta myös paikallisuutta esiintyy tutkimustuloksissa. Esimerkiksi yhden paikkakunnan opetussuunnitelmassa korostettiin luonnon tärkeyttä ja luontokohteissa vierailemista, kun taas toisessa nostettiin esille perinteisiä elinkeinoja osana arkielämää. Tulokset vahvistavat aiemmin tutkittua käsitystä siitä, että koulutus ohjaa yksilöitä kohti yhteiskunnan tarpeita.
Tutkielma nostaa valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi esille kolme paikallista opetussuunnitelmaa. Niiden avulla pyritään havainnoimaan, miten niissä tuotettu puhe ideaalikansalaisuudesta eroaa valtakunnallisesta käsityksestä. Paikalliset opetussuunnitelmat on valittu niin, että näkökulmia tulisi niin maantieteellisesti kuin väkiluvultaankin toisistaan eroavista paikkakunnista ja niiden koulutusihanteista. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia diskursseja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa voidaan tuottaa ideaalikansalaisesta? Miten paikallisista opetussuunnitelmista tuotetut ideaalikansalaisuuteen liittyvät diskurssit eroavat valtakunnallisista diskursseista? Opetussuunnitelmatekstistä esitetään ideaalikansalaisuutta rakentavaa puhetta sekä vertaillaan paikkakuntien välisiä diskursseja.
Tutkimus on toteutettu analyyttisenä diskurssianalyysinä, jolloin keskiössä on tekstissä tuotettu puhe ja siitä nousevat merkitykset. Tutkimuksessa on kuitenkin havaittavissa myös kriittistä näkökulmaa esimerkiksi suhtautumisessa opetussuunnitelmatekstien luonteeseen tuottaa yksipuolista kuvaa siitä, mikä on oikein tai tavoiteltavaa. Diskurssianalyysiin liittyy myös ajatus kontekstista, joka on tässä tutkimuksessa opetussuunnitelmien laji virallisina asiakirjoina, mutta laajemmin sen voidaan ajatella kiinnittyvän koko suomalaiseen koulutusjärjestelmään sekä yhteiskuntaan.
Tutkimustulosten mukaan sekä valtakunnallisesta että paikallisista opetussuunnitelmista on tuotettavissa ideaalikansalaisuutta rakentavaa puhetta, vaikka ideaalikansalaisuuden termiä sellaisenaan ei nostetakaan esille. Valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta saadaan rakennettua neljä päädiskurssia, jotka kuvaavat ideaalikansalaisuutta: identiteettidiskurssi, taitodiskurssi, vuorovaikutusdiskurssi sekä yhteiskunnallinen diskurssi. Paikalliset opetussuunnitelmat nojaavat valtakunnallisiin arvoihin ja asenteisiin, mutta myös paikallisuutta esiintyy tutkimustuloksissa. Esimerkiksi yhden paikkakunnan opetussuunnitelmassa korostettiin luonnon tärkeyttä ja luontokohteissa vierailemista, kun taas toisessa nostettiin esille perinteisiä elinkeinoja osana arkielämää. Tulokset vahvistavat aiemmin tutkittua käsitystä siitä, että koulutus ohjaa yksilöitä kohti yhteiskunnan tarpeita.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]