Sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastaminen : Tilintarkastajien näkemyksiä järjestämisen asianmukaisuudesta
Mutka, Sanni (2023)
2023
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Auditing and Evaluation
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301311923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301311923
Tiivistelmä
Tilintarkastajan tehtävänä on Kuntalain (410/2015) 123§:n mukaan tarkastaa onko kunnan sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Aikaisemmassa tutkimuksessa on nostettu esiin nimenomaisesti käsitteen asianmukaisuus tulkinnallinen epäselvyys siitä, mitä asianmukaisuus on. Käsitteellisen epäselvyyden on katsottu liittyvän paitsi käsitteelliseen määrittelyyn myös siihen, millä keinoin sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta tulisi varmentua. Käsillä olevassa pro gradu -tutkielmassa luodaan käsitystä siitä, miten JHT-tilintarkastajat määrittelevät kunnan sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastamisen.
Teoreettiset lähtökohdat tutkielmalle muodostuvat kunnan valvontajärjestelmän kokonaisuudelle tarkastellen sekä valvontajärjestelmään kuuluvia osapuolia että luomalla katsausta valvonnan olemassaolon perustalle päämies-agenttiteoreettisesta näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa luodaan katsausta tarkemmin tilintarkastuksen perustalle tilintarkastusprosessin ja tilintarkastusriskimallin kautta. Tutkielman tarkoituksena on vastata tutkimuskysymyksiin ”miten JHT-tilintarkastajat määrittelevät sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden ja ”mitkä ovat tarkastuksen kannalta tärkeimmät keinot, joilla sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta varmennutaan”. Lisäksi tutkielmassa pohditaan alakysymyksen muodossa kysymystä siitä, onko olemassa olevassa ohjeistuksessa määritelty riittävällä tasolla välineet sisäisen valvonnan tarkastamisen osalta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jotta tutkittavasta ilmiöstä saadaan luotua mahdollisimman kattava kokonaiskuva. Tutkielman aineisto koostuu seitsemälle (7) JHT-tilintarkastajalle pidetystä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Metodeina aineiston analysoinnissa on hyödynnetty aineistolähtöistä sisällön analyysiä sekä kvantifiointia.
Tulosten perusteella asianmukaisuuden määrittelyssä korostuu vahvasti tapauskohtaisuus kattaen alleen kunnan koon ja valvontaympäristön vaikutuksen. Tapauskohtaisuuden lisäksi sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastamisessa korostuu sisäisen valvonnan käsitteellinen laaja-alaisuus. Käsitteellinen laaja-alaisuus voitiin tulosten valossa tulkita haasteellisuutta lisäävänä tekijänä sekä tarkastustoimenpiteiden kohdentamisessa että systemaattisen dokumentoinnin varmentamisessa. Tarkastustoimenpiteiden valintaan vaikuttaa tulosten perusteella se, miten käsite asianmukaisuus on suunnitteluvaiheessa määritelty. Vastaavasti keskustelu olemassa olevan ohjeistuksen riittävyydestä jakoi haastateltavat tilintarkastajat kahtia siitä, onko ohjeistus riittävää vai ei.
Tutkielman tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimuksien tuloksia ammatillisen harkinnallisuuden korostuneesta roolista sekä suunnitteluvaiheen merkityksestä tilintarkastusprosessissa. Tulokset myös osaltaan indikoivat aikaisemmissa tutkimuksissakin tehtyä havaintoa mahdollisesta tarpeesta ohjeistuksen täsmentämiselle sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastuksen suorittamisen tueksi.
Teoreettiset lähtökohdat tutkielmalle muodostuvat kunnan valvontajärjestelmän kokonaisuudelle tarkastellen sekä valvontajärjestelmään kuuluvia osapuolia että luomalla katsausta valvonnan olemassaolon perustalle päämies-agenttiteoreettisesta näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa luodaan katsausta tarkemmin tilintarkastuksen perustalle tilintarkastusprosessin ja tilintarkastusriskimallin kautta. Tutkielman tarkoituksena on vastata tutkimuskysymyksiin ”miten JHT-tilintarkastajat määrittelevät sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden ja ”mitkä ovat tarkastuksen kannalta tärkeimmät keinot, joilla sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta varmennutaan”. Lisäksi tutkielmassa pohditaan alakysymyksen muodossa kysymystä siitä, onko olemassa olevassa ohjeistuksessa määritelty riittävällä tasolla välineet sisäisen valvonnan tarkastamisen osalta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jotta tutkittavasta ilmiöstä saadaan luotua mahdollisimman kattava kokonaiskuva. Tutkielman aineisto koostuu seitsemälle (7) JHT-tilintarkastajalle pidetystä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Metodeina aineiston analysoinnissa on hyödynnetty aineistolähtöistä sisällön analyysiä sekä kvantifiointia.
Tulosten perusteella asianmukaisuuden määrittelyssä korostuu vahvasti tapauskohtaisuus kattaen alleen kunnan koon ja valvontaympäristön vaikutuksen. Tapauskohtaisuuden lisäksi sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastamisessa korostuu sisäisen valvonnan käsitteellinen laaja-alaisuus. Käsitteellinen laaja-alaisuus voitiin tulosten valossa tulkita haasteellisuutta lisäävänä tekijänä sekä tarkastustoimenpiteiden kohdentamisessa että systemaattisen dokumentoinnin varmentamisessa. Tarkastustoimenpiteiden valintaan vaikuttaa tulosten perusteella se, miten käsite asianmukaisuus on suunnitteluvaiheessa määritelty. Vastaavasti keskustelu olemassa olevan ohjeistuksen riittävyydestä jakoi haastateltavat tilintarkastajat kahtia siitä, onko ohjeistus riittävää vai ei.
Tutkielman tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimuksien tuloksia ammatillisen harkinnallisuuden korostuneesta roolista sekä suunnitteluvaiheen merkityksestä tilintarkastusprosessissa. Tulokset myös osaltaan indikoivat aikaisemmissa tutkimuksissakin tehtyä havaintoa mahdollisesta tarpeesta ohjeistuksen täsmentämiselle sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastuksen suorittamisen tueksi.