”Kyllähän se kaikkein helpoin ja mukavin vaihtoehto on vaan hypätä siihen auton rattiin" : Autoilun merkitykset ihmisten arjessa
Kojo, Katariina (2023)
Kojo, Katariina
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301291827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301291827
Tiivistelmä
Ilmastokriisin myötä ekologinen kestävyys on noussut olennaiseksi teemaksi sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa. Tämä pro gradu -tutkielma on osa ajankohtaista sosiaalipoliittista keskustelua ekologisen kestävyyden ja hyvinvoinnin suhteesta. Olen paneutunut kestävän hyvinvoinnin teemaan liikenteen, erityisesti autoilun näkökulmasta ja tutkin autoilun merkityksiä ihmisten arjessa. Tutkielman aineistona on Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -kokeiluun osallistuneiden haastattelut, joissa haastateltavat kuvailevat kokemuksiaan arjessa tehtyjen päästövähennysten vaikutuksista. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia merkityksiä autoiluun liitetään? Miten autoilun merkitykset linkittyvät liikkumisen päästöjen vähentämiseen?
Tutkimuksen tuloksena autoilun merkitykset voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan, jotka ovat 1) auto arjen mukavuuden mahdollistajana, 2) autoilu tapana ja tottumuksena sekä 3) autoilu välttämättömyytenä. Arjen mukavuutena autoilu voi tarjota paikkoja rauhaan ja yksinoloon sekä lisätä arkeen vapautta ja helppoutta. Näissä tilanteissa autoa käytetään, vaikka myös muut kulkutavat olisivat mahdollisia. Autoilu tapana ja tottumuksena taas kuvailee sitä, miten autoilu on yhteiskunnassamme paitsi sosiaalinen normi, myös yhteiskunnan laajasti tukema kulkutapa, jolla liikkumiseen ja pitkien matkojen tekemiseen on totuttu. Autoilun tapaa voidaan joissain tilanteissa vähentää joko liikkumalla vähemmän tai ulkoistamalla liikkumista. Autoilun tottumuksen säilyttäminen ja päästövähennysten tekeminen voidaan yhdistää muokkaamalla autojen käyttövoimia ekologisemmiksi. Välttämättömäksi autoilu taas muodostuu tilanteissa, joissa auton käyttäminen on arjen sujuvuuden kannalta ainoa vaihtoehto esimerkiksi pitkien välimatkojen kulkemisen tai vaihtoehtoisten kulkutapojen puutteen vuoksi.
Aineiston perusteella voidaan todeta autoilun olevan totuttu rutiini ja niin helpoksi tehtyä, ettei vaihtoehtoisia kulkutapoja monesti edes ajatella olevan tai ne koetaan hankalammiksi. Kestävämmän elämän ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ihmisten liikkumista tulee jatkossa ohjata kestävien kulkutapojen suuntaan. Samalla on huolehdittava, ettei muutos heikennä ihmisten hyvinvointia tai lisää liikenneköyhyyttä.
Tutkimuksen tuloksena autoilun merkitykset voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan, jotka ovat 1) auto arjen mukavuuden mahdollistajana, 2) autoilu tapana ja tottumuksena sekä 3) autoilu välttämättömyytenä. Arjen mukavuutena autoilu voi tarjota paikkoja rauhaan ja yksinoloon sekä lisätä arkeen vapautta ja helppoutta. Näissä tilanteissa autoa käytetään, vaikka myös muut kulkutavat olisivat mahdollisia. Autoilu tapana ja tottumuksena taas kuvailee sitä, miten autoilu on yhteiskunnassamme paitsi sosiaalinen normi, myös yhteiskunnan laajasti tukema kulkutapa, jolla liikkumiseen ja pitkien matkojen tekemiseen on totuttu. Autoilun tapaa voidaan joissain tilanteissa vähentää joko liikkumalla vähemmän tai ulkoistamalla liikkumista. Autoilun tottumuksen säilyttäminen ja päästövähennysten tekeminen voidaan yhdistää muokkaamalla autojen käyttövoimia ekologisemmiksi. Välttämättömäksi autoilu taas muodostuu tilanteissa, joissa auton käyttäminen on arjen sujuvuuden kannalta ainoa vaihtoehto esimerkiksi pitkien välimatkojen kulkemisen tai vaihtoehtoisten kulkutapojen puutteen vuoksi.
Aineiston perusteella voidaan todeta autoilun olevan totuttu rutiini ja niin helpoksi tehtyä, ettei vaihtoehtoisia kulkutapoja monesti edes ajatella olevan tai ne koetaan hankalammiksi. Kestävämmän elämän ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ihmisten liikkumista tulee jatkossa ohjata kestävien kulkutapojen suuntaan. Samalla on huolehdittava, ettei muutos heikennä ihmisten hyvinvointia tai lisää liikenneköyhyyttä.