Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Elpyminen ja elinvoimaisuus ulkomielipaikoissa: Luonto- ja kaupunkisuuntautuneisuus ennustajina?

Vehkaoja, Hilla (2023)

 
Avaa tiedosto
VehkaojaHilla.pdf (883.6Kt)
Lataukset: 



Vehkaoja, Hilla
2023

Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-16
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301291828
Tiivistelmä
Mielipaikassa oleskelulla on huomattu olevan elvyttäviä eli stressistä palauttavia vaikutuksia. Elpymistä on havaittu tapahtuvan etenkin luontomaisissa ympäristöissä sijaitsevissa mielipaikoissa. Mielipaikkoja löytyy kuitenkin myös kaupunkimaisista ympäristöistä, ja tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin vertailla ulkona sijaitsevia luonto- ja kaupunkimielipaikkoja. Elpymisen lisäksi tarkasteltiin energisyyden ja elossa olemisen kokemusta kuvaavaa elinvoimaisuutta. Tutkittiin, ovatko kaupungeissa sijaitsevat luontomaiset mielipaikat yleisempiä kuin kaupunkimaiset mielipaikat ja koetaanko niissä vahvempaa elpymistä ja elinvoimaisuutta. Lisäksi tutkittiin tarkemmin sitä, millaiset mielipaikkatyypit ovat yleisimpiä luonto- ja kaupunkimielipaikkakategorioiden sisällä ja onko elpymisen ja elinvoimaisuuden kokeminen erilaista näissä yleisimmissä mielipaikkatyypeissä. Lopuksi tutkittiin, ovatko luonto- ja kaupunkisuuntautuneisuus yhteydessä luonto- ja kaupunkimielipaikoissa koettuun elpymiseen ja elinvoimaisuuteen. Tätä tutkittiin sekä luonto- ja kaupunkimielipaikkakategorioita keskenään vertailemalla että erikseen yleisimpiä mielipaikkatyyppejä vertailemalla.

Tutkimukseen osallistui yliopiston opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä Suomesta, Espanjasta, Iso-Britanniasta, Alankomaista ja Australiasta, ja heidän tehtävänään oli vastata internet-kyselyyn. Heidän tuli nimetä yksi työ- tai opiskelukaupungissaan sijaitseva ulkomielipaikka sekä sijoittaa se johonkin mielipaikkatyyppejä kuvaavista kategorioista. Lisäksi tutkittavat vastasivat mielipaikoissa elpymistä ja elinvoimaisuutta mittaavan Restoration Outcome Scale -mittarin (ROS) pidennetyn version väittämiin sekä luonto- ja kaupunkisuuntautuneisuutta mittaavan Nature and Urban Orientedness scale -mittarin väittämiin. Kysely sisälsi myös muita osioita ja mittareita, mutta niitä ei käsitellä tässä tutkimuksessa.

Tulokset osoittivat, että luontomielipaikat olivat kokonaisuudessaan kaupunkimielipaikkoja yleisempiä ja niissä koettiin myös keskimäärin vahvempaa elpymistä ja elinvoimaisuutta. Tarkasteltaessa erikseen yleisimpiä mielipaikkatyyppejä huomattiin kuitenkin eroja erilaisten luonto- ja kaupunkimielipaikkojen välillä. Elpyminen oli vahvempaa kaikissa yleisimmissä luontomielipaikkatyypeissä verrattuna yleisimpiin kaupunkimielipaikkatyyppeihin, mutta elinvoimaisuuden osalta tulokset olivat erilaisia. Kaupunkimielipaikkoihin lukeutuvissa terassimielipaikoissa koettu elinvoimaisuus ei eronnut merkitsevästi luontomielipaikkoihin lukeutuvissa puistoissa ja vesiympäristöissä koetun elinvoimaisuuden voimakkuudesta. Tulokset osoittivat myös, että vahvempi luontosuuntautuneisuus oli yhteydessä vahvempaan elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemiseen sekä luonto- että kaupunkimielipaikoissa, kun verrattiin koko kategorioita keskenään. Sen sijaan kaupunkisuuntautuneisuus ei ollut yhteydessä elpymiseen tai elinvoimaisuuteen luonto- eikä kaupunkimielipaikoissa. Yleisimpiä mielipaikkatyyppejä verratessa huomattiin, että luontosuuntautuneisuus oli myönteisesti yhteydessä koettuun elpymiseen puisto-, metsä- ja terassimielipaikoissa, mutta koettuun elinvoimaisuuteen vain puistomielipaikoissa. Vahvempi kaupunkisuuntautuneisuus oli yhteydessä ainoastaan puistomielipaikoissa koettuun vahvempaan elinvoimaisuuteen.

Tässä tutkimuksessa saatiin uutta tietoa elinvoimaisuuden kokemisesta, johon ei ole aiemmin paljoakaan mielipaikkatutkimuksissa keskitytty. Tutkimus tarjosi myös aiempaa tarkempaa tietoa siitä, millaiset yksittäiset ulkona sijaitsevat mielipaikkatyypit vaikuttavat olevan yleisimpiä, ja mitkä niistä saattavat olla elpymisen ja elinvoimaisuuden kannalta hyödyllisimpiä. Tutkimus antaakin viitteitä siitä, että kaupunkilaisten elpymisen kannalta etenkin luontomaiset mielipaikat ovat tärkeitä, mutta elinvoimaisuuden kannalta ero kaupunki- ja luontomielipaikkojen välillä ei sen sijaan vaikuta olevan yhtä selvä. Sekä elpymisen että elinvoimaisuuden kokeminen oli kuitenkin keskimäärin vahvinta kaupunkimetsämielipaikoissa. Tuloksista voi olla hyötyä esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, vaikka lisätutkimusta tarvitaankin vielä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa myös siltä, että luontosuuntautuneisuus voi ennustaa vahvempaa mielipaikassa koettua elpymistä ja elinvoimaisuutta, mutta kaupunkisuuntautuneisuudella ei sen sijaan välttämättä ole merkitystä elpymisen tai elinvoimaisuuden kokemisen kannalta.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [39852]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste