Katselmus hyvinvointialueiden investointisuunnitelmiin: Suunnittelukausi 2023-2026

Abstract

Vuoden 2023 alusta astuu voimaan merkittävä muutos Suomen hallinnossa, jonka seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Suomen mittakaavassa laajalla ja ennennäkemättömällä uudistuksella tavoitellaan esimerkiksi yhdenvertaista ja laadukasta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelua kaikille hyvinvointialueilla asuville.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella hyvinvointialueiden investointeja niiden investointisuunnitelmien avulla, jotka on kerätty hyvinvointialueiden omilta internet-sivuilta. Tutkimus rajattiin tarkastelemaan kolmea hyvinvointialuetta, jotka ovat Lapin, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet. Rajaus perustui muun muassa hyvinvointialueiden sijoittumiseen eri yhteistyöalueille sekä maantieteelliseen hajautuvuuteen. Vertailukelpoisuuden perusteena oli suurin lainanottovaltuuden määrä kukin hyvinvointialueen yhteistyöalueella. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntäen sisällönanalyysiä sekä dokumenttianalyysia. Näillä tutkimusmenetelmillä on vastattu tutkimuksen kahteen ensimmäiseen kysymykseen, jotka ovat millaisia investointeja hyvinvointialueet tekevät pysyviin vastaaviin ja investointeja vastaaviin sopimuksiin ja kuinka hyvin hyvinvointialueet ovat noudattaneet investointisuunnitelmasta annettuja ohjeita investointisuunnitelmaa laadittaessa pysyvien vastaavien ja investointeja vastaavien sopimusten osalta. Tutkimuksessa on myös hyödynnetty vertailututkimusta vastattaessa tutkimuksen kolmanteen kysymykseen siitä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä eri hyvinvointialueiden pysyvien vastaavien investointien ja investointeja vastaavien sopimusten välillä on.

Hyvinvointialueiden investointisuunnitelmissa eniten investointeja oli tehty pysyviin vastaaviin kaikissa kolmessa hyvinvointialueessa. Investoinnit painottuivat etenkin rakennuksiin niin pysyvien vastaavien investoinneissa kuin investointeja vastaavissa sopimuksissakin. Kaikkea investointisuunnitelmasta annetussa oppaassa annettua ohjeistusta ei ole noudatettu. Noudatettuja ohjeita oli investointisuunnitelman laatiminen neljäksi tilikaudeksi, sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelmien esittäminen erikseen ja tärkeimpien investointien esittäminen omissa erissään. Noudattamatta jätettyjä ohjeita oli esimerkiksi hankkeista esitettävien asioiden esittämättä jättäminen, kaikkien hankintojen perusteita ei avattu ja investointeja vastaavista sopimuksista ei ole esitetty vuotuista vuokravastuun muutosta. Tarkasteltaessa hyvinvointialueiden investointisuunnitelman yhtäläisyyksiä, voidaan esille nostaa se, että hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat perustuivat niiden organisaatioiden tarpeisiin, joilta palvelut siirtyivät hyvinvointialueelle, hyvinvointialueiden pysyvien vastaavien investoinnit olivat kaikilla hyvinvointialueilla isommat kuin investointeja vastaavat sopimukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman investoinnit olivat kaikissa isoimmat. Eroja puolestaan oli siinä, millaisiin investointeihin haluttiin panostaa, investointisuunnitelman selkeydessä sekä pysyvien vastaavien ja investointeja vastaavien sopimusten investoinneissa.