Vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta
Maatraiva, Laura (2023)
Maatraiva, Laura
2023
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301251768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301251768
Tiivistelmä
Lapsen kokema henkinen väkivalta voi aiheuttaa lapsessa lukuisia mielenterveyden ongelmia, käytösoireilua sekä ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Vanhemman lapseensa kohdistaman henkisen väkivallan vaikutukset ovat merkittävät aikuisuuteen saakka. Lapsena koettu henkinen väkivalta vaikuttaa myös aikuisen omaan vanhemmuuteen ja siten vaikutukset ovat ylisukupolviset. Kuitenkin henkisen väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on edelleen vaikeaa.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata, millaista vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta on. Tavoitteena on tuottaa tietoa vanhempien henkisestä väkivallasta suhteessa lapsiinsa, jotta ilmiö voidaan tunnistaa paremmin. Tutkimuskysymyksenä oli: minkälaista vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta on?
Katsauksen tiedonhaku tehtiin Cinahl, Medic, Social database ja Psychology database tietokannoissa. Sisäänottokriteerinä oli, että tutkimus käsittelee vanhempien lapsiinsa kohdistamaa henkistä väkivaltaa. Tutkimuksen tuli olla julkaista vuosina 2012–2022, kielinä suomi tai englanti ja tutkimusten tuli olla vertaisarvioituja. Katsaukseen otettiin mukaan tutkimukset, jotka koskivat 2–17-vuotiaita lapsia.
Neljästä tietokannasta tietokantarajauksien jälkeen tuli osumia 1242 ja koko tekstin perusteella mukaan valikoitui 18 tutkimusartikkelia. Suurin osa tuloksista löytyi henkistä väkivaltaa mittaavista mittareista. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia aineiston järjestämisen apuvälineenä. Tulokset pelkistettiin, jonka jälkeen tulokset ryhmiteltiin alaluokkiin, jotka yhdistettiin yläluokkiin.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta oli loukkaavaa puhetta, uhkaavaa käytöstä tai lapsen kohtelua alempiarvoisena. Vanhemmat kohdistivat lapseensa henkistä väkivaltaa myös emotionaalisia tarpeita laiminlyömällä, turvattomuutta aiheuttavalla toiminnalla sekä vanhempien välisellä väkivallalla.
Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta oli tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella hyvin monimuotoista ja henkisen väkivallan teot vakavuudeltaan eri asteisia. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan kouluttamiseen ja puheeksi oton välineenä vanhempien kanssa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia vanhempien tekemää henkistä väkivaltaa lisää laadullisella tutkimuksella, jotta ihmiset saisivat laajemmin itse määritellä mitä kokevat henkiseksi väkivallaksi.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata, millaista vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta on. Tavoitteena on tuottaa tietoa vanhempien henkisestä väkivallasta suhteessa lapsiinsa, jotta ilmiö voidaan tunnistaa paremmin. Tutkimuskysymyksenä oli: minkälaista vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta on?
Katsauksen tiedonhaku tehtiin Cinahl, Medic, Social database ja Psychology database tietokannoissa. Sisäänottokriteerinä oli, että tutkimus käsittelee vanhempien lapsiinsa kohdistamaa henkistä väkivaltaa. Tutkimuksen tuli olla julkaista vuosina 2012–2022, kielinä suomi tai englanti ja tutkimusten tuli olla vertaisarvioituja. Katsaukseen otettiin mukaan tutkimukset, jotka koskivat 2–17-vuotiaita lapsia.
Neljästä tietokannasta tietokantarajauksien jälkeen tuli osumia 1242 ja koko tekstin perusteella mukaan valikoitui 18 tutkimusartikkelia. Suurin osa tuloksista löytyi henkistä väkivaltaa mittaavista mittareista. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia aineiston järjestämisen apuvälineenä. Tulokset pelkistettiin, jonka jälkeen tulokset ryhmiteltiin alaluokkiin, jotka yhdistettiin yläluokkiin.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta oli loukkaavaa puhetta, uhkaavaa käytöstä tai lapsen kohtelua alempiarvoisena. Vanhemmat kohdistivat lapseensa henkistä väkivaltaa myös emotionaalisia tarpeita laiminlyömällä, turvattomuutta aiheuttavalla toiminnalla sekä vanhempien välisellä väkivallalla.
Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta oli tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella hyvin monimuotoista ja henkisen väkivallan teot vakavuudeltaan eri asteisia. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan kouluttamiseen ja puheeksi oton välineenä vanhempien kanssa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia vanhempien tekemää henkistä väkivaltaa lisää laadullisella tutkimuksella, jotta ihmiset saisivat laajemmin itse määritellä mitä kokevat henkiseksi väkivallaksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]