Suomalainen itkee vain urheilun tähden: Kuka lehtikuvissa saa itkeä ja millaisia visuaalisia järjestyksiä Aamulehden itkukuvasto tuottaa?

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan tunteiden esittämiseen liittyviä visuaalisia järjestyksiä Aamulehden itkua esittävien valokuvien avulla. Työssä tutkitaan, kuka saa itkeä lehtikuvissa ja millaisissa olosuhteissa itkeminen voidaan näyttää. Tämän avulla selvitetään myös, millaisia visuaalisia järjestyksiä Aamulehden itkukuvasto tuottaa, eli mitä uutiskuvastossa esiintyvät itkut antavat ymmärtää siitä, milloin itku on sallittua myös arkitodellisuudessa.

Tutkielman aineisto koostuu 14 itkua ilmentävästä valokuvasta, jotka on kerätty systemaattisesti Aamulehden printtilehdistä aikavälillä 1.11.2021–31.10.2022. Aineistoa käsitellään määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Teoriataustana tutkielmassa ovat journalismin tunteellistuminen ja visuaaliset järjestykset.

Tuloksina selvisi, että Aamulehden itkukuvasto tuottaa visuaalisia järjestyksiä, joissa itkeviä ihmisiä voidaan kuvailla neljän piirteen avulla. Ensinnäkin itku on hyväksyttävää niille, joiden ulosanti on muilta osin edustava. Toiseksi itkevänä voidaan näyttää sellainen henkilö, joka ei tiedä, että häntä kuvataan, vaan hän rikkoo valokuviin liittyvää edustavuuden käytäntöä tahattomasti. Toisin sanoen itkeä saa silloin, kun ei ole katseiden kohteena. Kolmanneksi itku on huomattavasti hyväksyttävämpää naisille kuin miehille, ja perusteet miehen kyynelten näyttämiselle ovat tarkemmin säädellyt. Neljänneksi suomalaiset saavat itkeä lehtikuvissa, jos kyynelten syynä on urheilu, ja itkijä ei ole tunteensa kanssa yksin. Itku sallitaan kuvatun kaltaisille henkilöille sellaisissa olosuhteissa, joissa hän on voimattoman uhrin asemassa suuren uhkan edessä, kamppailee menestyäkseen muita paremmin tai ilmentää suuren joukon yhdessä kokemaa tunnetta.

Aineiston rajallisuuden vuoksi tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä niin, että ne muodostaisivat täsmällisen kuvan siitä, millaisia viestejä lehden lukijat sisäistävät hyväksyttävistä tunteiden hallinnan pettämisen hetkistä. On silti selvää, että Aamulehden tunnekuvasto rakentaa visuaalista järjestystä, joka suosii tunteiden hallintaa lähes tilanteessa kuin tilanteessa, sillä itkukuvia oli kaikista valokuvista alle prosentin tuhannesosa. Lisäksi voi tulkita, että tunteita ilmentävien kasvojen näyttämistä valokuvissa käytetään vielä varsin maltillisesti lukijoiden tunteiden herättämisen keinona.