Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia omasta valmiudesta opettaa taito- ja taideaineita alakoulussa

Abstract

Tässä pro-Gradu tutkielmassani tutkin Tampereen luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia heidän omasta valmiudestaan lähteä opettamaan taito- ja taideaineita alakoulussa. Taito- ja taideaineilla tarkoitan kuvataidetta, käsitöitä, musiikkia, draamaa ja liikuntaa. Tutkin, kuinka valmiita opiskelijat kokevat olevansa lähtemään opettamaan taito- ja taideaineita, millainen vaikutus omalla harrastuneisuudella on valmiuteen, millaisia eroja eri aineiden välillä on valmiudessa ja miten opiskelijat kokevat ylipisto-opointojen vaikuttaneen heidän omaan opetusvalmiuteensa.

Tutkimukseni on laadullinen ja tutkimusmenetelmänäni oli teemahaastattelut, jotka sitten litteroin tekstiksi. Haastateltavia oli seitsemän ja kaikki opiskelivat luokanopettajiksi Tampereen yliopistossa. Aineistoa tutkin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Opettajaopiskelijat kokivat valmiutensa taito- ja taideaineiden opetukseen vaihtelevina. Opetuksen arviointi ja suunnittelu jännittivät enemmän kuin itse opettaminen. Omalla harrastuneisuudella koettiin olevan iso positiivinen merkitys opetusvalmiudelle. Opiskelijat kokivat, että toisten aineiden opetus tuntuu vaikeammalta kuin toisten ja jokaisella oli aineista omat heikkoudet ja vahvuudet. Yliopisto-opintojen koettiin valmistaneen työelämään vaihtelevasti. Osalla oli hyvää sanottavaa opinnoista, mutta moni oli myös sitä mieltä, että opinnot eivät valmistaneet työhön niin hyvin kun ne olisivat voineet.