Liian nuori äänestämään? : Kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä äänestysikärajan laskemisesta
Väyrynen, Tuija (2023)
Väyrynen, Tuija
2023
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301251764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301251764
Tiivistelmä
Viime aikoina on puhuttu paljon länsimaisen edustuksellisen demokratian kriisistä. Demokratian ongelmat ovat saaneet pohtimaan, millaisin keinoin haasteisiin voitaisiin vastata. Äänestämisen ikärajan alentamista on pidetty yhtenä kehittämiskeinona, jolla voitaisiin vaikuttaa etenkin äänestysaktiivisuuteen. Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, miten tamperelaiset kuntavaaliehdokkaat suhtautuvat ehdotukseen äänestämisen ikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen kuntavaaleissa ja mitä tulokset kertovat ehdokkaiden politiikkakäsityksistä.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osa rakentuu demokratian, poliittisen osallistumisen ja nuorten poliittisen toimijuuden tutkimuksista. Niiden tarkoituksena on kuvata kontekstia, jossa keskustelua äänestämisen ikärajasta käydään. Toisessa osassa käsitellään äänestämistä, sen ikärajaa ja ikärajan poliittista luonnetta.
Analyysi rakentuu monimenetelmälliselle tutkimusasetelmalle. Tutkimusaineisto on vuoden 2021 Yleisradion kuntavaalikoneesta. Vaalikoneesta on hyödynnetty tamperelaisten kuntavaaliehdokkaiden vastauksia kysymykseen äänestysikärajan laskemisesta kuntavaaleissa. Analyysiin otettiin mukaan myös monivalintakysymykseen liittyvä avoin perusteluosa. Määrälliset menetelmät tarjoavat tietoa ryhmien välisistä eroista ja laadullinen sisällönanalyysi puolestaan valottaa perusteluita, joita äänestysikärajan laskemiseksi tai ennallaan pitämiseksi annetaan. Yhdessä nämä kertovat kuntavaaliehdokkaiden politiikkakäsityksistä – kuka saa osallistua, miten, milloin ja millaisin edellytyksin – ja näiden käsitysten eroista.
Tulokset osoittavat, että tamperelaiset kuntavaaliehdokkaat ovat hyvin jakautuneita kannoissaan. Naiset, nuoremmat ikäluokat ja Vasemmistoliiton sekä vihreiden ehdokkaat erottuvat myönteisemmillä asenteilla suhteessa ehdotukseen äänestämisen ikärajan alentamisesta. Sitä vastoin miehet, vanhemmat ikäluokat ja perussuomalaiset ehdokkaat suhtautuvat kielteisemmin vertailuryhmiin verrattuna. Ehdokkaiden sosiodemografiset tekijät ja puoluetausta vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi todennäköisyyteen suhtautua ehdotukseen äänestämisen ikärajan laskemisesta myönteisesti.
Laadullinen analyysi kiteyttää ehdokkaiden perusteluista kolme ulottuvuutta. Ensimmäinen vastakkainasettelu asettuu oikeuksista ja oikeudenmukaisuudesta käytävän keskustelun kehikkoon, jossa äänestysikärajan alentamisen kannattajia ja vastustajia erottaa käsitys siitä, millainen ratkaisu olisi oikeuksien ja vastuiden näkökulmasta oikeudenmukaista. Toinen keskustelu käydään nuorten poliittisesta kypsyydestä: täyttävätkö 16- ja 17-vuotiaat poliittisen kypsyyden virstapylväät? Kolmas ulottuvuus käsittelee demokratiakehitystä yleisemmällä tasolla. Ikärajakeskustelun suomalainen konteksti näkyy siinä, miten ehdokkaat kuvaavat poliittista tilaa ja mahdollisen ikärajan muutoksen laajuutta. Suomalaisessa keskustelussa korostuu poliittisten osallistumiskeinojen hierarkkisuus ja toisaalta järjestelmän joustavuus. Laadukas demokratiakasvatus ja edustuksellista järjestelmää täydentävät poliittisen osallistumisen keinot nähdään tärkeinä sekä kannattajien että vastustajien keskuudessa. Ehdokkaat vetävät kuitenkin selkeän rajan nuorten ja aikuisten välille. 16-vuotias voi tietyin edellytyksin olla äänestäjä, muttei poliitikko.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osa rakentuu demokratian, poliittisen osallistumisen ja nuorten poliittisen toimijuuden tutkimuksista. Niiden tarkoituksena on kuvata kontekstia, jossa keskustelua äänestämisen ikärajasta käydään. Toisessa osassa käsitellään äänestämistä, sen ikärajaa ja ikärajan poliittista luonnetta.
Analyysi rakentuu monimenetelmälliselle tutkimusasetelmalle. Tutkimusaineisto on vuoden 2021 Yleisradion kuntavaalikoneesta. Vaalikoneesta on hyödynnetty tamperelaisten kuntavaaliehdokkaiden vastauksia kysymykseen äänestysikärajan laskemisesta kuntavaaleissa. Analyysiin otettiin mukaan myös monivalintakysymykseen liittyvä avoin perusteluosa. Määrälliset menetelmät tarjoavat tietoa ryhmien välisistä eroista ja laadullinen sisällönanalyysi puolestaan valottaa perusteluita, joita äänestysikärajan laskemiseksi tai ennallaan pitämiseksi annetaan. Yhdessä nämä kertovat kuntavaaliehdokkaiden politiikkakäsityksistä – kuka saa osallistua, miten, milloin ja millaisin edellytyksin – ja näiden käsitysten eroista.
Tulokset osoittavat, että tamperelaiset kuntavaaliehdokkaat ovat hyvin jakautuneita kannoissaan. Naiset, nuoremmat ikäluokat ja Vasemmistoliiton sekä vihreiden ehdokkaat erottuvat myönteisemmillä asenteilla suhteessa ehdotukseen äänestämisen ikärajan alentamisesta. Sitä vastoin miehet, vanhemmat ikäluokat ja perussuomalaiset ehdokkaat suhtautuvat kielteisemmin vertailuryhmiin verrattuna. Ehdokkaiden sosiodemografiset tekijät ja puoluetausta vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi todennäköisyyteen suhtautua ehdotukseen äänestämisen ikärajan laskemisesta myönteisesti.
Laadullinen analyysi kiteyttää ehdokkaiden perusteluista kolme ulottuvuutta. Ensimmäinen vastakkainasettelu asettuu oikeuksista ja oikeudenmukaisuudesta käytävän keskustelun kehikkoon, jossa äänestysikärajan alentamisen kannattajia ja vastustajia erottaa käsitys siitä, millainen ratkaisu olisi oikeuksien ja vastuiden näkökulmasta oikeudenmukaista. Toinen keskustelu käydään nuorten poliittisesta kypsyydestä: täyttävätkö 16- ja 17-vuotiaat poliittisen kypsyyden virstapylväät? Kolmas ulottuvuus käsittelee demokratiakehitystä yleisemmällä tasolla. Ikärajakeskustelun suomalainen konteksti näkyy siinä, miten ehdokkaat kuvaavat poliittista tilaa ja mahdollisen ikärajan muutoksen laajuutta. Suomalaisessa keskustelussa korostuu poliittisten osallistumiskeinojen hierarkkisuus ja toisaalta järjestelmän joustavuus. Laadukas demokratiakasvatus ja edustuksellista järjestelmää täydentävät poliittisen osallistumisen keinot nähdään tärkeinä sekä kannattajien että vastustajien keskuudessa. Ehdokkaat vetävät kuitenkin selkeän rajan nuorten ja aikuisten välille. 16-vuotias voi tietyin edellytyksin olla äänestäjä, muttei poliitikko.