Startup-ekosysteemien ominaisuudet yrittäjyyden tukena: Monitapaustutkimus Suomessa
Taskinen, Vesa (2023)
2023
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301211600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301211600
Tiivistelmä
Suomalaiset startup-yritykset nauttivat kiihtyvään tahtiin kansainvälisten rahoittajien huomiosta. Startup-yritysten VC-rahoitukset bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi pitää Euroopan kärkisijaa tuntuvalla erolla kilpailijoihin. On jopa arvioitu, että Suomen startup-ekosysteemistä voi tulevaisuudessa muodostua Suomen talouskasvun merkittävin kivijalka. Akateeminen ekosysteemitarkastelu voi tuoda täysin uusia näkökulmia ekosysteemien johtamisen tueksi ja sitä kautta merkittävää kilpailuetua alueille. Lisäksi startup-ekosysteemeitä käsittelevä tieteellinen kirjallisuus on suhteellisen tuoretta. Testaamalla osittain kiistanalaista teoreettista konseptia tutkimuksessa, tuotetaan tietoa sen toimivuudesta.
Tämä diplomityö on laadullinen monitapaustutkimus, jossa tutkitaan kolmen alueen, Otaniemen, Tampereen ja Vaasan startup-ekosysteemejä. Tutkimuskohteita tarkastellaan niiden ominaisuuksien kautta haastattelemalla startup-yrittäjiä sekä ekosysteemien keskustoimijoita. Ominaisuuksien tarkastelussa nojaudutaan viitekehykseen, jonka mukaan startup-ekosysteemien ominaisuuksia on kymmenen: kulttuuri, menestystarinat, osaava työvoima, sijoituspääoma, verkostot, mentorit ja roolimallit, toimintatavat ja hallinto, yliopistot, tukipalvelut ja toimitilat sekä markkinat. Abduktiivisen lähestymistavan myötä työssä arvioidaan myös kriittisesti käytetyn viitekehyksen relevanssia. Tutkimus vastaa kysymyksiin: mitä ominaisuuksia suomalaisilla startup-ekosysteemeillä on, mitkä startup-ekosysteemien ominaisuudet edistävät yrittäjyyden edellytyksiä ja mitä ominaisuuksia startup-keskustoimijoiden toimitiloilla on?
Tutkimuksessa havaittiin, että monet startup-ekosysteemien ominaisuudet liittyvät verkostoihin. Yrityksen tavoitteita tukevien verkostojen kehittäminen koettiin tärkeimmäksi yrittäjyyden edellytyksiä edistäväksi ekosysteemin ominaisuudeksi. Yrittäjäesikuvien merkitys jäi vastaavasti arvoitukselliseksi, eikä kukaan haastatelluista yrittäjistä kokenut yrittäjäesikuvan vaikuttaneen omaan päätökseensä yrittäjäksi ryhtymisestä. Yliopistojen rooli startup-ekosysteemin toimijana vaihteli tutkimuskohteiden välillä. Otaniemessä yliopisto on täysin keskeinen toimija, jonka ympärille ekosysteemi rakentuu. Vaasassa yliopisto nähdään luontevana yhteistyökumppanina, joka kehittää omaa yrittäjyystoimintaansa osana ekosysteemiä. Tampereella yliopisto koettiin etäiseksi toimijaksi, jonka rooli jäi yrittäjille epäselväksi. Startup-yritysten toimitilojen osalta vaikuttaa siltä, että modernien luovien tilojen sijaan kannattavampaa olisi tarjota edullisia ja käytännöllisiä tiloja. Käytettyyn teoreettiseen viitekehykseen liittyen havaittiin, että ekosysteemien maantieteellinen rajaus on haastavaa eikä välttämättä palvele tarkoitustaan.
Tutkimus vastasi hyvin tutkimuskysymyksiin ja jatkotutkimustarpeita löytyi. Työn tuloksena muodostui yleiskuva kunkin tutkimuskohteen ominaisuuksista. Tätä yleiskuvaa on syytä syventää sekä tapaus- että ominaisuuskohtaisesti. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää monimenetelmällisyyttä sekä monitieteellisyyttä. Lisäksi startup-ekosysteemin käsitteen määritelmää tulee tarkastella kriittisesti etenkin maantieteellisen rajauksen osalta.
Tämä diplomityö on laadullinen monitapaustutkimus, jossa tutkitaan kolmen alueen, Otaniemen, Tampereen ja Vaasan startup-ekosysteemejä. Tutkimuskohteita tarkastellaan niiden ominaisuuksien kautta haastattelemalla startup-yrittäjiä sekä ekosysteemien keskustoimijoita. Ominaisuuksien tarkastelussa nojaudutaan viitekehykseen, jonka mukaan startup-ekosysteemien ominaisuuksia on kymmenen: kulttuuri, menestystarinat, osaava työvoima, sijoituspääoma, verkostot, mentorit ja roolimallit, toimintatavat ja hallinto, yliopistot, tukipalvelut ja toimitilat sekä markkinat. Abduktiivisen lähestymistavan myötä työssä arvioidaan myös kriittisesti käytetyn viitekehyksen relevanssia. Tutkimus vastaa kysymyksiin: mitä ominaisuuksia suomalaisilla startup-ekosysteemeillä on, mitkä startup-ekosysteemien ominaisuudet edistävät yrittäjyyden edellytyksiä ja mitä ominaisuuksia startup-keskustoimijoiden toimitiloilla on?
Tutkimuksessa havaittiin, että monet startup-ekosysteemien ominaisuudet liittyvät verkostoihin. Yrityksen tavoitteita tukevien verkostojen kehittäminen koettiin tärkeimmäksi yrittäjyyden edellytyksiä edistäväksi ekosysteemin ominaisuudeksi. Yrittäjäesikuvien merkitys jäi vastaavasti arvoitukselliseksi, eikä kukaan haastatelluista yrittäjistä kokenut yrittäjäesikuvan vaikuttaneen omaan päätökseensä yrittäjäksi ryhtymisestä. Yliopistojen rooli startup-ekosysteemin toimijana vaihteli tutkimuskohteiden välillä. Otaniemessä yliopisto on täysin keskeinen toimija, jonka ympärille ekosysteemi rakentuu. Vaasassa yliopisto nähdään luontevana yhteistyökumppanina, joka kehittää omaa yrittäjyystoimintaansa osana ekosysteemiä. Tampereella yliopisto koettiin etäiseksi toimijaksi, jonka rooli jäi yrittäjille epäselväksi. Startup-yritysten toimitilojen osalta vaikuttaa siltä, että modernien luovien tilojen sijaan kannattavampaa olisi tarjota edullisia ja käytännöllisiä tiloja. Käytettyyn teoreettiseen viitekehykseen liittyen havaittiin, että ekosysteemien maantieteellinen rajaus on haastavaa eikä välttämättä palvele tarkoitustaan.
Tutkimus vastasi hyvin tutkimuskysymyksiin ja jatkotutkimustarpeita löytyi. Työn tuloksena muodostui yleiskuva kunkin tutkimuskohteen ominaisuuksista. Tätä yleiskuvaa on syytä syventää sekä tapaus- että ominaisuuskohtaisesti. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää monimenetelmällisyyttä sekä monitieteellisyyttä. Lisäksi startup-ekosysteemin käsitteen määritelmää tulee tarkastella kriittisesti etenkin maantieteellisen rajauksen osalta.