Kokemuksia rajapinnalta: Perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon rajapinnalla työskentely ja siihen liittyvät tunnekokemukset sosiaalityöntekijöiden kuvaamina

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sosiaalityöntekijöiden kokemuksia perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon rajapinnalla työskentelystä ja siihen liittyvistä tunteista. Aihe on ajankohtainen, koska perhesosiaalityön ja lastensuojelun eriyttäminen on suhteellisen tuore rakenteellinen muutos, joka vaikuttaa työn käytäntöihin, asiakkaiden asemaan ja työntekijöiden jaksamiseen. Tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka sosiaalityöntekijät jäsentävät perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon rajaa, ja miten sosiaalityöntekijät kokevat asiakkuuksien määrittämiseen tähtäävät neuvottelut eli rajatyön. Olen tarkastellut sosiaalityöntekijöiden rajatyön kokemuksia siihen liittyvien tunteiden kautta. Tutkimuksen aineisto koostuu 13 sosiaalityöntekijän teemahaastatteluista, jotka on analysoitu teemoittelemalla. Tutkimus on kvalitatiivinen ja kuuluu fenomenologisen eli kokemustutkimuksen piiriin.

Sosiaalityöntekijöiden kokemuksista muodostui viisi yläteemaa: eronteon tavat, eronteon vaikeudet, erottava rajapinta, jaettu yhdyspinta ja tunteikas raja. Näistä ensimmäiset kaksi kuvaavat, kuinka sosiaalityöntekijät työssään hahmottavat perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon rajaa ja toisaalta, kuinka se ei aina ole helppoa rajan hämäryyden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Erottava rajapinta ja jaettu yhdyspinta kuvaavat toisaalta rajapinnan haasteita ja vastakkainasettelua perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon välillä, toisaalta toimiviksi koettuja käytäntöjä ja hedelmällistä rajapinnalla tehtävää yhteistyötä. Tunteikkaan rajan teemaan sisältyvät sosiaalityöntekijöiden kuvaamat rajapinnan ja sillä työskentelyn herättämät tunteet. Ne liittyvät asiakkaisiin ja asiakastyöhön, organisaatioon ja työyhteisöön sekä omaan itseen ja ammatillisuuteen. Lisäksi teema sisältää sosiaalityöntekijöiden kokemuksia näiden tunteiden säätelystä ja niiden kuormittavuudesta. Aineiston sosiaalityöntekijät pitivät tutkimusaihetta tärkeänä ja ajankohtaisena.

Tutkielma osoittaa, että perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon rajapinta koetaan tulkinnanvaraisena ja melko jännitteisenä. Perhesosiaalityön tarkoitus on jäänyt jokseenkin epäselväksi samalla kun lastensuojelun viimesijaisuus on korostunut. Lisäksi niin perhesosiaalityön kuin lastensuojelun resursseissa koetaan alueellisesti vaihtelevia suuriakin puutteita. Tilanne aiheuttaa perhesosiaalityössä keinottomuutta kasvavan ja haastavammaksi muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisessa. Lisäksi suuri osa perhesosiaalityön sosiaalityöntekijöistä kokee perhesosiaalityön ja perhesosiaalityön sosiaalityöntekijöiden olevan kokonaisvaltaisesti alisteisessa asemassa lastensuojeluun ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin nähden. Tutkimuksen perusteella on tärkeää selkiyttää perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon tarkoitusta ja sisältöä niin lainsäädännön kuin organisaatioiden tasolla, jotta asiakkuuksien kriteerien arvioiminen selkiytyisi ja yhdenmukaistuisi. Tämä olisi niin asiakkaiden kuin sosiaalityöntekijöiden etu. Niin perhesosiaalityön kuin lastensuojelun avohuollon asianmukainen resursointi tulee turvata, jotta asiakkaat saavat oikeanlaista apua oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Perhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon välistä vastakkainasettelua ruokkivia käytäntöjä organisaatio- ja työyhteisötasolla tulee purkaa ja välttää. Perhesosiaalityön tutkimuksen lisääminen on tärkeä osa sen aseman vakiinnuttamista sosiaalityön kentällä.

This master's thesis addresses social workers' experiences of working at the interface of family welfare and child protection and related emotions. The topic is current because the differentiation of family welfare and child protection is a relatively recent structural change that affects work practices, the status of clients and the ability of employees to cope. The purpose has been to find out how social workers structure the boundary between family welfare and child protection, and how social workers experience the negotiations aimed at defining clientship, i.e. boundary work. I have examined the experiences of social workers' boundary work through the emotions associated with it. The material of the study consists of theme interviews of 13 social workers, which have been analyzed by thematization. The research is qualitative and falls within the scope of phenomenological, i.e. experience research.

Five overarching themes were formed from the social workers' experiences: ways to distinguish, difficulties in distinguishing, separating boundary, shared interface and emotional boundary. The first two of these describe how social workers in their work perceive the boundary between family welfare and child protection and, on the other hand, how it is not always easy due to the blurring of the boundary and the possibility of interpretation. The separating boundary and the shared interface describe, on the one hand, the challenges of the interface and the confrontation between family welfare and child protection, and on the other hand, functional practices and fruitful cooperation at the interface. The emotional boundary theme contains the emotions evoked by the interface and working at its proximity. They are related to clients and client work, the organization and the working community, as well as one's self and professionalism, as described by social workers. In addition, the theme contains social workers' experiences of regulating these emotions and how they create strain. The social workers in the data considered the topic important and current.

The study showed that the interface between family welfare and child protection is perceived as ambiguous and rather tense. The purpose of family welfare has remained somewhat unclear at the same time that the last priority of child protection has been emphasized. In addition, regionally varying large deficits are experienced in the resources of both family welfare and child protection. The situation causes family welfare to be unable to respond to the needs of a growing and more challenging clientele. In addition, a large part of family welfare social workers feel that family welfare and family welfare social workers are in an overall subordinate position compared to child protection and child protection social workers. Based on this thesis, it is important to clarify the purpose and content of family welfare and child protection, both at the level of legislation and organizations, so that the evaluation of client criteria could be clarified and harmonized. This would benefit both clients and social workers. Appropriate resourcing of both family welfare and child protection must be secured so that clients receive the right kind of help in a timely and equal manner. Practices that fuel the confrontation between family welfare and child protection at the organizational and work community level should be dismantled and avoided. Increasing family welfare research is an important part of establishing its position in the field of social work.