Työläistytöstä kansakunnan kaapin päälle : sisällönanalyysi Tarja Halosen lapsuudesta ja nuoruudesta elämäkerroissa
Tammi, Anne (2023)
Tammi, Anne
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301201571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301201571
Tiivistelmä
Tarja Halonen on kotoisin Helsingin Kallion työläisperheestä. Hänen koulutus- ja urapolkunsa ovat olleet hyvin erilaiset kuin suurimmalla osalla hänen ikäisistään naisista ja mitä tutkimusten mukainen ennuste olisi antanut olettaa.
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, millaisia asioita löytyy taustalta, kun yksilö toimii täysin eri tavalla kuin sosioekonomisen taustan perusteella voisi odottaa. Löytyykö kasvatuksesta tai koulutuksesta selittäviä tekijöitä, kun työläisperheen tyttö päätyy opiskelemaan yliopistoon oikeustiedettä. Tutkimuskysymys oli: Mitkä tekijät Tarja Halosen elämänkertojen mukaan selittävät hänen opintopolkuaan työväenluokasta oikeustieteen opiskelijaksi?
Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1921, jonka jälkeen työläis- ja maalaisnuorison koulutus piteni vaiheittain. Oppikoulun käyminen ja akateeminen sekä ammatillinen koulutus alettiin nähdä kaikkien nuorten oikeutena, ei vain sivistyneistön ja keskiluokan. Työläisperheissä maksullinen koulutus oli merkittävä taloudellinen kysymys ja se lyhensi usein työläisnuorien opintoja.
Tyttöjen koulunkäynti yleistyi nopeasti samalle tasolle kuin poikien. Vuodesta 1901 lähtien oikeus yliopisto-opintoihin toteutui naisten osalta. Naisten osuus opiskelijoista on noussut yli puoleen, mutta osa tiedekunnista on edelleen hyvin sukupuolittuneita.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Naisjärjestöt Yhteistyössä ry:n selvityksen (2021) mukaan tyttöjen ja poikien koulutusvalinnoissa esiintyy eroja jo peruskoulun yläluokilla. Koulutusvalintojen sukupuolittuneisuus näkyy varsinkin siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle ammatilliseen koulutukseen. Asuinalueen koulutustarjonta vaikuttaa myös naisten ja miesten valintoihin.
Tämän tutkimuksen aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysimenetelmällä ja teoriaohjaavalla metodilla. Elämäkertakirjoista etsittiin tietoa lapsuuden ja nuoruuden ajoilta opiskeluun ja tulevaan uraan johtaneista tekijöistä. Analyysiyksiköiksi valikoituivat lapsuus, roolimallit ja koulutus. Näihin sanoihin liittyviä lauseita, virkkeitä ja tekstipätkiä kerättiin aineistosta ja laskettiin niiden lukumäärät yhteen sekä jokaisesta teoksesta erikseen.
Tutkimuksessa käytettyjen lähteiden perusteella Tarja Halosen opintopolkua selittävät perintötekijät, kasvuympäristö, kotikasvatus ja hyvä koulumenestys. Nämä kaikki yhdessä antoivat hyvän pohjan ja mahdollistivat työläistaustaisen tytön hakeutumisen korkeakouluopintoihin Helsingin yliopistoon.
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, millaisia asioita löytyy taustalta, kun yksilö toimii täysin eri tavalla kuin sosioekonomisen taustan perusteella voisi odottaa. Löytyykö kasvatuksesta tai koulutuksesta selittäviä tekijöitä, kun työläisperheen tyttö päätyy opiskelemaan yliopistoon oikeustiedettä. Tutkimuskysymys oli: Mitkä tekijät Tarja Halosen elämänkertojen mukaan selittävät hänen opintopolkuaan työväenluokasta oikeustieteen opiskelijaksi?
Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1921, jonka jälkeen työläis- ja maalaisnuorison koulutus piteni vaiheittain. Oppikoulun käyminen ja akateeminen sekä ammatillinen koulutus alettiin nähdä kaikkien nuorten oikeutena, ei vain sivistyneistön ja keskiluokan. Työläisperheissä maksullinen koulutus oli merkittävä taloudellinen kysymys ja se lyhensi usein työläisnuorien opintoja.
Tyttöjen koulunkäynti yleistyi nopeasti samalle tasolle kuin poikien. Vuodesta 1901 lähtien oikeus yliopisto-opintoihin toteutui naisten osalta. Naisten osuus opiskelijoista on noussut yli puoleen, mutta osa tiedekunnista on edelleen hyvin sukupuolittuneita.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja Naisjärjestöt Yhteistyössä ry:n selvityksen (2021) mukaan tyttöjen ja poikien koulutusvalinnoissa esiintyy eroja jo peruskoulun yläluokilla. Koulutusvalintojen sukupuolittuneisuus näkyy varsinkin siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle ammatilliseen koulutukseen. Asuinalueen koulutustarjonta vaikuttaa myös naisten ja miesten valintoihin.
Tämän tutkimuksen aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysimenetelmällä ja teoriaohjaavalla metodilla. Elämäkertakirjoista etsittiin tietoa lapsuuden ja nuoruuden ajoilta opiskeluun ja tulevaan uraan johtaneista tekijöistä. Analyysiyksiköiksi valikoituivat lapsuus, roolimallit ja koulutus. Näihin sanoihin liittyviä lauseita, virkkeitä ja tekstipätkiä kerättiin aineistosta ja laskettiin niiden lukumäärät yhteen sekä jokaisesta teoksesta erikseen.
Tutkimuksessa käytettyjen lähteiden perusteella Tarja Halosen opintopolkua selittävät perintötekijät, kasvuympäristö, kotikasvatus ja hyvä koulumenestys. Nämä kaikki yhdessä antoivat hyvän pohjan ja mahdollistivat työläistaustaisen tytön hakeutumisen korkeakouluopintoihin Helsingin yliopistoon.