Toipuminen haitallisesta rahapelaamisesta : Laadullinen sisällönanalyysi haitallisen rahapelaamisen toipumisprosessin ilmenemisestä keskustelupalstalla
Erkkilä, Riikka (2023)
Erkkilä, Riikka
2023
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301161447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301161447
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan haitallisesti rahapelejä pelaavan toipumisprosessia. Haitallisella rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, josta seuraa vahinkoa yksilölle, yhteisölle tai yhteiskunnalle. Haitta voi olla niin lyhytaikainen, ylisukupolvinen, taloudellinen, sosiaalinen kuin terveydellinenkin. Toipuminen puolestaan määritellään tässä tutkimuksessa toipujan subjektiivisesta kokemuksesta käsin, jolloin painotetaan yksilön omaa kokemusta mielekkäästä elämästä sekä kuntoutumisesta ja hyvinvoinnista. Toipumiselle ei tarvitse määritellä päätepistettä. Tällöin toipuminen voidaan nähdä prosessina, jonka aikana voi olla sekä oireettomia että oireellisia jaksoja.
Tutkimuksessa kiinnostus kohdistuu toipujan omaan näkökulmaan ja siihen, miten toipuminen haitallisesta rahapelaamisesta näyttäytyy verkkokeskusteluissa. Aineistona on verkkokeskustelu, joka on suunnattu haitallisesti rahapelejä pelaaville. Tutkimuksen teoreettismetodologinen lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan haitallisesta rahapelaamisesta toipuessa suhde pelaamiseen muuttuu. Toipuessa tunnistetaan usein oma ongelmallinen suhde rahapelaamiseen. Toipumisen aikana pyritään vähentämään tai lopettamaan pelaaminen kokonaan, mutta usein pelaajille tapahtuu myös retkahduksia takaisin vanhoihin pelitottumuksiin. Retkahduksiin voidaan kuitenkin suhtautua oppimiskokemuksina. Toipuminen nostaa pintaan monenlaisia tunteita ja niiden käsittelemistä opetellaan uudelleen ilman rahapelejä. Toipumisprosessi mahdollistaa muutoksia identiteetissä, minäkuvassa ja itsetunnossa. Haitallisesti pelaavat pyrkivät usein keksimään muuta tekemistä pelaamisen tilalle ja käyttävät erilaisia keinoja, jotta rahapelaaminen ja retkahtaminen olisivat mahdollisimman vaikeaa.
Motivaatiota toipumiseen tuo esimerkiksi toivo paremmasta tulevaisuudesta sekä rahapelihaitoista eroon pääseminen. Ihmissuhteet ovat tärkeä osa toipumista. Läheiset voivat olla tukena, mutta myös auttamassa konkreettisin keinoin pysymään erossa rahapeleistä esimerkiksi pitämällä pelaajan verkkopankkitunnuksia itsellään. Vertaistuella ja ammattilaisten avulla on myös tärkeä rooli toipumisprosessissa. Taloudellinen tilanne ja velat puolestaan aiheuttavat suurta huolta pelaajille. Toisaalta toipumisen myötä talouden hallinnan taidot usein kehittyvät. Velkojen järjestyminen ja taloudellisen tilanteen parantuminen näyttää vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin.
Tutkimus osoittaa, että haitallisen rahapelaamisen ympärillä on paljon häpeää, mikä on haitallista toipumiselle. Yhteiskunnallinen keskustelu ja yksilön vastuuttaminen haitallisesta pelaamisesta voivat jopa lisätä stigmaa ja vaikeuttaa avun hakemista. Tiedon lisääminen sekä asiantuntijoiden, päättäjien ja väestön tasolla on tärkeää häpeän ja stigman vähentämisen vuoksi. Tärkeä huomio on, että sosiaalityö ei näy lainkaan tutkimustuloksissa. Sosiaalityön roolia haitallisesti rahapelaavien toipumisprosessissa on tärkeää tuoda esiin ja vahvistaa.
Tutkimuksessa kiinnostus kohdistuu toipujan omaan näkökulmaan ja siihen, miten toipuminen haitallisesta rahapelaamisesta näyttäytyy verkkokeskusteluissa. Aineistona on verkkokeskustelu, joka on suunnattu haitallisesti rahapelejä pelaaville. Tutkimuksen teoreettismetodologinen lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan haitallisesta rahapelaamisesta toipuessa suhde pelaamiseen muuttuu. Toipuessa tunnistetaan usein oma ongelmallinen suhde rahapelaamiseen. Toipumisen aikana pyritään vähentämään tai lopettamaan pelaaminen kokonaan, mutta usein pelaajille tapahtuu myös retkahduksia takaisin vanhoihin pelitottumuksiin. Retkahduksiin voidaan kuitenkin suhtautua oppimiskokemuksina. Toipuminen nostaa pintaan monenlaisia tunteita ja niiden käsittelemistä opetellaan uudelleen ilman rahapelejä. Toipumisprosessi mahdollistaa muutoksia identiteetissä, minäkuvassa ja itsetunnossa. Haitallisesti pelaavat pyrkivät usein keksimään muuta tekemistä pelaamisen tilalle ja käyttävät erilaisia keinoja, jotta rahapelaaminen ja retkahtaminen olisivat mahdollisimman vaikeaa.
Motivaatiota toipumiseen tuo esimerkiksi toivo paremmasta tulevaisuudesta sekä rahapelihaitoista eroon pääseminen. Ihmissuhteet ovat tärkeä osa toipumista. Läheiset voivat olla tukena, mutta myös auttamassa konkreettisin keinoin pysymään erossa rahapeleistä esimerkiksi pitämällä pelaajan verkkopankkitunnuksia itsellään. Vertaistuella ja ammattilaisten avulla on myös tärkeä rooli toipumisprosessissa. Taloudellinen tilanne ja velat puolestaan aiheuttavat suurta huolta pelaajille. Toisaalta toipumisen myötä talouden hallinnan taidot usein kehittyvät. Velkojen järjestyminen ja taloudellisen tilanteen parantuminen näyttää vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin.
Tutkimus osoittaa, että haitallisen rahapelaamisen ympärillä on paljon häpeää, mikä on haitallista toipumiselle. Yhteiskunnallinen keskustelu ja yksilön vastuuttaminen haitallisesta pelaamisesta voivat jopa lisätä stigmaa ja vaikeuttaa avun hakemista. Tiedon lisääminen sekä asiantuntijoiden, päättäjien ja väestön tasolla on tärkeää häpeän ja stigman vähentämisen vuoksi. Tärkeä huomio on, että sosiaalityö ei näy lainkaan tutkimustuloksissa. Sosiaalityön roolia haitallisesti rahapelaavien toipumisprosessissa on tärkeää tuoda esiin ja vahvistaa.