Laatujohtaminen terveydenhuollossa : Potilaalta kerättävän vaikuttavuustiedon hyödyt ja haasteet
Lehtinen, Katja (2023)
Lehtinen, Katja
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301161448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301161448
Tiivistelmä
Laatu ja vaikuttavuus ovat ajankohtaisia teemoja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ohjaavat tarkastelemaan annetun hoidon vaikuttavuutta, jota myös lainsäädännöllä muun muassa julkisessa terveydenhuollossa edellytetään. Terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan edistää johtamalla laatua tiedolla. Vaikuttavuuden mittaaminen on jo useissa terveydenhuollon organisaatioissa arkipäivää, mutta kansallisia yhteisesti sovittuja käytänteitä vielä kehitetään.
Potilaalta kerättävä vaikuttavuustieto on yksi keino mitata ja tarkastella hoidon vaikuttavuutta. Potilaalta voidaan kerätä vaikuttavuustietoa PROM-mittareita (Patient Reported Outcome Measures) hyödyntäen. Tällöin potilas vastaa mittarin kysymyksiin tyypillisimmin ennen hoidon aloitusta ja annetun hoidon jälkeen. Mittauskertojen tuloksia vertailemalla voidaan arvioida annetun hoidon vaikuttavuutta kyseisen potilaan kohdalla. Systemaattisella mittaamisella ja otosta kasvattamalla saadaan aikaan eri toimenpiteiden, hoitojen tai toimipisteiden kesken vertailtavaa tietoa.
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa aihetta lähestytään kahden tutkimuskysymyksen avulla: miten terveydenhuollon laatua parannetaan potilaalta kerättävän vaikuttavuustiedon avulla, ja millaisia haasteita vaikuttavuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyen tutkimuksissa mainitaan? Menetelmänä käytetään systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineistoa tarkastellaan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuskysymyksen ”Miten terveydenhuollon laatua parannetaan potilaalta kerättävän vaikuttavuustiedon avulla?” vastaukseksi muodostui sisällönanalyysissa viisi teemaa: uusien hoitomuotojen käytettävyyden arviointi, kokonaisten hoitopolkujen laadun parantaminen, vuorovaikutus terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaan välillä, terveydenhuollon yhdenvertaisen laadun edistäminen sekä terveydenhuollon tutkimus. Tutkimuskysymyksen ”Millaisia haasteita vaikuttavuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyen tutkimuksissa mainitaan?” vastaukseksi muodostui sisällönanalyysissa neljä kategoriaa, jotka kuvaavat haasteiden juurisyitä. Nämä neljä teemaa ovat mittarista johtuvat haasteet, terveydenhuollosta johtuvat haasteet, potilaasta johtuvat haasteet sekä tutkimusasetelmasta johtuvat haasteet.
Tämän kirjallisuuskatsauksen aineiston analyysista muodostuneet tulokset osoittavat, että potilaalta kerättävää vaikuttavuustietoa voidaan osaltaan hyödyntää terveydenhuollon laadun parantamisessa. Mittaamiseen ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen liittyy kuitenkin haasteita, joita on mahdollista ratkaista mittareita ja mittaamista kehittämällä.
Potilaalta kerättävä vaikuttavuustieto on yksi keino mitata ja tarkastella hoidon vaikuttavuutta. Potilaalta voidaan kerätä vaikuttavuustietoa PROM-mittareita (Patient Reported Outcome Measures) hyödyntäen. Tällöin potilas vastaa mittarin kysymyksiin tyypillisimmin ennen hoidon aloitusta ja annetun hoidon jälkeen. Mittauskertojen tuloksia vertailemalla voidaan arvioida annetun hoidon vaikuttavuutta kyseisen potilaan kohdalla. Systemaattisella mittaamisella ja otosta kasvattamalla saadaan aikaan eri toimenpiteiden, hoitojen tai toimipisteiden kesken vertailtavaa tietoa.
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa aihetta lähestytään kahden tutkimuskysymyksen avulla: miten terveydenhuollon laatua parannetaan potilaalta kerättävän vaikuttavuustiedon avulla, ja millaisia haasteita vaikuttavuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyen tutkimuksissa mainitaan? Menetelmänä käytetään systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineistoa tarkastellaan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuskysymyksen ”Miten terveydenhuollon laatua parannetaan potilaalta kerättävän vaikuttavuustiedon avulla?” vastaukseksi muodostui sisällönanalyysissa viisi teemaa: uusien hoitomuotojen käytettävyyden arviointi, kokonaisten hoitopolkujen laadun parantaminen, vuorovaikutus terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaan välillä, terveydenhuollon yhdenvertaisen laadun edistäminen sekä terveydenhuollon tutkimus. Tutkimuskysymyksen ”Millaisia haasteita vaikuttavuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyen tutkimuksissa mainitaan?” vastaukseksi muodostui sisällönanalyysissa neljä kategoriaa, jotka kuvaavat haasteiden juurisyitä. Nämä neljä teemaa ovat mittarista johtuvat haasteet, terveydenhuollosta johtuvat haasteet, potilaasta johtuvat haasteet sekä tutkimusasetelmasta johtuvat haasteet.
Tämän kirjallisuuskatsauksen aineiston analyysista muodostuneet tulokset osoittavat, että potilaalta kerättävää vaikuttavuustietoa voidaan osaltaan hyödyntää terveydenhuollon laadun parantamisessa. Mittaamiseen ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen liittyy kuitenkin haasteita, joita on mahdollista ratkaista mittareita ja mittaamista kehittämällä.