Odotuskuilu asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa : hallitusten puheenjohtajien näkemyksiä
Issakainen, Julia (2023)
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301111345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301111345
Tiivistelmä
Suomalainen asunto-osakeyhtiömuotoinen omistaminen on maailmanlaajuisesti vertaillen ainutlaatuinen järjestelmä. Tilintarkastaja toimii asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajien luottamushenkilönä tarkastaen yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon. Tilintarkastuksen odotuskuilu on ilmiö, jossa taloudellisen informaation hyödyntäjien odotukset tilintarkastuksesta eroavat siitä, minkä tilintarkastajat itse katsovat olevan tarkastuksen tarkoituksena. Odotuskuilu on vakava haaste niin tilintarkastusalan kuin myös koko yhteiskunnan näkökulmasta, koska se voi heikentää tilintarkastuksen nauttimaa luottamusta, joka on markkinatalousjärjestelmän toimivuuden sekä vakauden perusteita. Edelleen luottamuksella asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastukseen on monen suomalaisten varallisuuden sekä asumisen sujuvuuden kannalta olennainen merkitys.
Tämän tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tilintarkastuksen odotuskuilusta asunto-osakeyhtiöiden kontekstissa hallitusten puheenjohtajien omakohtaisten näkemysten ja kokemusten osalta. Tutkielmassa tarkasteltiin, tuleeko asunto-osakeyhtiöiden puheenjohtajien oman asunto-osakeyhtiön tilintarkastukseen liittyvissä näkemyksissä esille tilintarkastuksen odotuskuilun piirteitä. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin viiden asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa marraskuussa 2022. Haastattelurunko pohjautui teoreettiseen viitekehykseen, jonka kolme aihekokonaisuutta olivat tilintarkastuksen teoreettinen tausta ja muut lähtökohdat, asunto-osakeyhtiön tilintarkastus sekä tilintarkastuksen odotuskuilu, jonka tunnistettiin muodostuvan tilintarkastukseen liittyvistä käsityksistä ja odotuksista, tilintarkastajan suoriutumisesta sekä tilintarkastukselle mielletyistä kehittämiskohteista.
Tutkielman empiiristen tulosten perusteella havaittiin, että suurin osa haastatelluista puheenjohtajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä taloyhtiönsä nykyisen tilintarkastajan suoriutumiseen. Toisaalta myös tilintarkastuksen odotuskuilun voitiin päätellä olevan läsnä haasteltujen kertomuksissa. Haastateltavat eivät esimerkiksi, yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta, tuoneet vastauksissaan esille riippumattomuutta tilintarkastajan tärkeimpänä ominaisuutena. Lisäksi lähes kaikki haastatellut ajattelivat, ettei tilintarkastajan tehtäviä tulisi ainakaan vähentää, ja osa haastatelluista puheenjohtajista esitti myös kehitysideoita taloyhtiön tilintarkastukseen liittyen. Vaikka tutkielman tuloksia ei voida yleistää koskemaan laajempaa joukkoa johtuen otoksen harkinnanvaraisuudesta sekä pienestä koosta, pyrittiin tutkielmalla täydentämään tilintarkastuksen odotuskuilun tutkimusta. Ensinnäkin, odotuskuilua ei ole olettavasti juurikaan tutkittu suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden kontekstissa. Toiseksi, ylipäätään asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastusta käsittelevissä tutkimuksissa taloyhtiön sisäinen, osakkaiden ja hallituksen, näkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kolmanneksi, tutkielman laadullinen menetelmä täydentää osaltaan tilintarkastuksen odotuskuilun huomattavan kvantitatiivispainotteista aikaisempaa tutkimusta.
Tämän tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tilintarkastuksen odotuskuilusta asunto-osakeyhtiöiden kontekstissa hallitusten puheenjohtajien omakohtaisten näkemysten ja kokemusten osalta. Tutkielmassa tarkasteltiin, tuleeko asunto-osakeyhtiöiden puheenjohtajien oman asunto-osakeyhtiön tilintarkastukseen liittyvissä näkemyksissä esille tilintarkastuksen odotuskuilun piirteitä. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin viiden asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa marraskuussa 2022. Haastattelurunko pohjautui teoreettiseen viitekehykseen, jonka kolme aihekokonaisuutta olivat tilintarkastuksen teoreettinen tausta ja muut lähtökohdat, asunto-osakeyhtiön tilintarkastus sekä tilintarkastuksen odotuskuilu, jonka tunnistettiin muodostuvan tilintarkastukseen liittyvistä käsityksistä ja odotuksista, tilintarkastajan suoriutumisesta sekä tilintarkastukselle mielletyistä kehittämiskohteista.
Tutkielman empiiristen tulosten perusteella havaittiin, että suurin osa haastatelluista puheenjohtajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä taloyhtiönsä nykyisen tilintarkastajan suoriutumiseen. Toisaalta myös tilintarkastuksen odotuskuilun voitiin päätellä olevan läsnä haasteltujen kertomuksissa. Haastateltavat eivät esimerkiksi, yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta, tuoneet vastauksissaan esille riippumattomuutta tilintarkastajan tärkeimpänä ominaisuutena. Lisäksi lähes kaikki haastatellut ajattelivat, ettei tilintarkastajan tehtäviä tulisi ainakaan vähentää, ja osa haastatelluista puheenjohtajista esitti myös kehitysideoita taloyhtiön tilintarkastukseen liittyen. Vaikka tutkielman tuloksia ei voida yleistää koskemaan laajempaa joukkoa johtuen otoksen harkinnanvaraisuudesta sekä pienestä koosta, pyrittiin tutkielmalla täydentämään tilintarkastuksen odotuskuilun tutkimusta. Ensinnäkin, odotuskuilua ei ole olettavasti juurikaan tutkittu suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden kontekstissa. Toiseksi, ylipäätään asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastusta käsittelevissä tutkimuksissa taloyhtiön sisäinen, osakkaiden ja hallituksen, näkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kolmanneksi, tutkielman laadullinen menetelmä täydentää osaltaan tilintarkastuksen odotuskuilun huomattavan kvantitatiivispainotteista aikaisempaa tutkimusta.