Verkostosuunnittelun kaivokorttiprosessin optimointi

Abstract

Vesihuollon verkostoissa kaivoja käytetään muun muassa viemärilinjojen haaroituksia ja liitoksia varten sekä suunnan muuttamiseen. Koska liitokset ja haarat saattavat liittyä kaivoon melkein mistä suunnasta tahansa, kaivot ovat yksilöllisiä. Yhdessä vesihuollon verkostosuunnitteluhankkeessa saattaa olla satoja yksilöllisiä kaivoja, jotka kaikki täytyy valmistaa mittatilaustyönä. Normaalisti jokaisesta kaivosta täytyy tehdä PDF-muotoinen kaivokortti, jonka avulla kaivotoimittaja voi valmistaa työmaalle oikeanlaisen kaivon. Suuren kaivokorttimäärän takia kaivokorttien tekeminen ja tarkastus on hidasta ja tarkastamiseen ja virheiden korjaukseen kuluu aikaa kaikilta kaivokorttiprosessin osapuolilta. Lisäksi tarkastusten jälkeenkin kaivokortteihin voi jäädä virheitä tai kaivoista saattaa jäädä tärkeää tietoa prosessin varrelle, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi viivästymisiä verkostohankkeessa sekä rahallisia kustannuksia prosessin eri osapuolille.

Työssä selvitettiin haastattelemalla kaivokorttiprosessin osapuolten, eli tilaajan, suunnittelijan, urakoitsijan ja kaivotoimittajan ongelmia ja tarpeita kaivokorttiprosessiin liittyen. Lisäksi työssä koottiin haastattelujen avulla kuvaus tyypillisestä kaivokorttiprosessista. Haastatteluaineisto analysoitiin ja tulokset esitettiin haastateltujen organisaatioiden jäsenistä koostuvalle ohjausryhmälle. Työssä saatuja tuloksia vielä kommentoitiin ohjausryhmätapaamisissa ja työtä päivitettiin kommenttien pohjalta.

Ongelmaksi havaittiin virheet kaivokorteissa, jotka saattavat johtaa verkostohankkeen viivästyksiin ja ylimääräiseen työhön. Toisena ongelmana todettiin itse kaivokorttiprosessia hidastavat ja hankaloittavat tekijät. Tällaisia tekijöitä oli muun muassa lähtötietojen puute hankkeessa, ongelmat tiedon kulkemisessa eri osapuolten välillä ja se, että PDF-muotoisia kaivokortteja ei pysty muokkaamaan helposti.

Selvitettyihin ongelmien ratkaisemiseksi työssä ehdotettiin kolmea eri toimenpidettä. Ensimmäinen toimenpide-ehdotus oli kaivojen suunnittelijalle suunnattu tarkastuslista kaivojen toteutettavuudesta. Tarkastuslistan tarkoitus on auttaa karsimaan mahdollisimman aikaisessa kaivokorttiprosessin vaiheessa virheitä kaivokorteissa.

Toisena toimenpiteenä ehdotettiin vesihuoltoalalle uutena käytäntönä kaivotietojen käsittelemistä taulukkomuodossa PDF-muotoisten kaivokorttien sijaan. Taulukkomuotoiset kaivokortit toisivat ratkaisuja useaan kaivokorttiprosessin ongelmaan. Ne olisivat muun muassa PDF-kaivokortteja muokattavampia, jolloin kaivotietoja voisi lisätä kaivoille prosessin edetessä ja kaivokortteja voisi olla helpompi ja nopeampi tarkastaa. Taulukkomuodosta kaivokortit olisivat myös helpompi syöttää automaattisesti sähköisiin järjestelmiin, kuten verkoston omistajan verkkotietojärjestelmään.

Viimeisenä toimenpiteenä ehdotettiin siirtymistä kokonaan tietomallipohjaiseen kaivotietojen käsittelyyn ja tähän siirtymään taulukkomuotoiset kaivokortit voisivat toimia siirtymävaiheena. Tietomallit toisivat kaivokorttiprosessiin samankaltaisia hyötyjä kun taulukkomuotoiset kaivokortit. Kuitenkin, koska osalla haastatelluista oli vielä hyvin vähän kokemusta tietomallien käytöstä vesihuollon verkostohankkeissa, tässä työssä ei perehdytty tarkemmin tietomallien käyttöönottoon.