Tehostettu tuntemisvelvollisuus osana rahanpesun estämistä : Tuntemismenettelyn tehostamiseen vaikuttavat tekijät ja sen vaikutus rekisteröidyn GDPR:n mukaisiin oikeuksiin

Abstract

Tutkielmassa selvitetään ensisijaisesti pankin rahanpesun estämiseen perustuvan asiakkaan tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen vaikuttavia seikkoja. Tarkoituksena on syventyä rahanpesulainsäädännössä esille tuleviin vaatimuksiin, sekä rahanpesun estämiseen erikoistuneiden viranomaisten antamiin suosituksiin, etenkin rahanpesunriskeihin Suomessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, missä määrin pankki voi käyttää omaa harkintavaltaansa asiakkaan riskitason määrittämisessä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten pankin tehostettu tuntemisvelvollisuus vaikuttaa yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisiin rekisteröidyn asiakkaan oikeuksiin. Pääasiallisina lähteinä tutkielmassa käytetään kansallisia lakeja ja oikeuskäytäntöä, sekä EU-tasolla annettuja säädöksiä, joiden lisäksi tutkielmassa olennaisessa osassa ovat kansainvälisellä tasolla noteeratut viranomaisten suositukset. Pankilla on rahanpesulakiin perustuva velvoite tuntea ja tunnistaa asiakkaansa tausta, toiminta ja taloudellinen asema. Asiakkaan tuntemismenettely voidaan jakaa riskiperusteisen arvioinnin perusteella yksinkertaiseen, normaaliin ja tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen, joista tutkielmassa käsiteltyyn tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen liittyy kohonneen rahanpesunriski. Kohonnut rahanpesuriski voi liittyä asiakkaan poliittiseen vaikutusvaltaan, ulkomaisiin kytköksiin tai toimintaan, jota voidaan lainsäädännön ja viranomaisten antamien suositusten perusteella pitää epävarmana ja heikosti valvottavissa olevana. Rahanpesulainsäädäntö asettaa pankille tilanteita, joita kohtaan se on poikkeuksetta tehostetusti tuntemisvelvollinen, joiden lisäksi sen tulee laatia oman toimintansa pohjalta riskiarvio, jossa se määrittää suurimmat rahanpesuun liittyvät uhkat, sekä suunnitelman tarpeenmukaista torjuntamenetelmistä. Pankki määrittää oman riskinsietokykynsä perusteella tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen vaikuttavat seikat ja sen tarpeellisuuden. Digitalisaation myötä yleistyneet sähköiset palvelut omat lisänneet henkilöistä kerättävien tietojen määrää, mikä on nähty uhkana heidän yksityisyydensuojallensa ja turvallisuudelle. Yleinen tietosuoja-asetus asettaa asiakasrekiseriä ylläpitäville pankeille velvoitteita, sekä tietosuojaperiaatteet, joiden puitteissa niiden on toimittava. Asetus pitää sisällään myös oikeudet, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti jokaiselle rekisteröidylle asiakkaalle, ellei niistä voida perustellulla syyllä poiketa.