Auts, kuka löi?! : Lapsen päiväkodissa harjoittaman väkivallan merkityksellistäminen suhteessa työntekijän työhyvinvointiin julkisessa keskustelussa

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitetään lapsen päiväkodissa harjoittaman väkivallan merkityksellistämistä suhteessa työhyvinvointiin julkisessa keskustelussa. Päiväkotien arjen kuvataan julkisessa keskustelussa olevan enenevissä määrin kriisissä. Päiväkodin työntekijät kokevat väkivaltaa, kuten raapimista, potkimista sekä lyömistä. Väkivaltaa harjoittaa päiväkoti-ikäinen lapsi. Tutkielma etsii yhtymäkohtia väkivallan merkityksien ja työhyvinvoinnin välillä julkisessa keskustelussa. Työhyvinvointia heikentäviä työnominaisuuksia tutkiessa voidaan syventyä päiväkodissa työskentelemisen kontekstiin ja löytää sen ominaisalueet, joissa työhyvinvointia tai sen puutteita esiintyy. Julkisen keskustelun hyödyntäminen tutkimuksessa tarjoaa katsontakulman väkivallan ja työhyvinvoinnin aiheeseen, mutta se ei tarjoa totuuksia tai absoluuttista kuvausta päiväkodin nykytilasta instituutiona. Tutkielma perehtyy syventymään julkisessa keskustelussa nouseviin merkityksiin, joita väkivaltainen lapsi saa ja niiden suhteisiin työhyvinvoinnin kontekstissa. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineistona toimii vuonna 2020 käyty Vauva.fi-kommenttiketju ” Päiväkodin työntekijä! Onko työpaikallasi jatkuvasti väkivaltaa?”. Tutkielma nojaa aineistoa ja analyysia monipuoliseen tutkimuskirjallisuuteen. Taustateorioina käytetään Peter Warrin tunneperäisen työhyvinvoinnin teoriaa sekä aggressiivisuuden taustoja. Analyysin tuloksena aineistosta löydetään neljä alateemoista yhdisteltyä pääteemaa, joiden kautta väkivallan merkityksellistämistä voidaan yhdistää työhyvinvointiin: neuvottelut väkivallan käsitteestä, väkivaltaisen lapsen merkityksellistäminen, kamppailut vastuun ja syyn kysymyksistä sekä väkivallan seuraukset työhyvinvointiin. Neuvottelut väkivallan käsitteestä kuvaa julkisen keskustelun diskurssia siitä, voiko lapsen toimintaa sanoittaa väkivallaksi. Väkivaltaisen lapsen merkityksellistämisen teemassa löydetään julkisen keskustelun viittauksia muun muassa lapsen ominaisuuksiin ja taustatekijöihin. Kamppailut vastuun ja syyn kysymyksistä syventyy kysymyksiin, kuten kenen vastuulla väkivaltainen toiminta on ja mitä mahdollisia syitä väkivaltaisella käytöksellä on lasten kontekstissa. Väkivallan seuraukset työhyvinvointiin nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä, kuinka väkivalta ja sen uhka vaikuttavat työntekijän hyvinvointiin ja työhyvinvoinnin mahdollisiin puutteisiin. Tutkielmassa syntyy aineiston analyysin kautta käsitys siitä, että väkivaltainen lapsi saa julkisessa keskustelussa vahvoja merkityksiä. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä, väkivalta saa työhyvinvointia heikentäviä merkityksiä, jolloin analyysin kautta voidaan tulkita lapsen väkivaltaisen toiminnan heikentävän työhyvinvointia ja lisäävän työn kuormitustekijöitä. Työhyvinvoinnin heikentymisen ja työn kuormitustekijöiden lisääntyessä, työssä viihtymisen todetaan vähentyvän. Päiväkodin kontekstissa, väkivallan läsnäolon kautta työhyvinvoinnin heikentyminen ja työssä viihtyvyyden lasku voi johtaa jopa työntekijöiden vähenemiseen ja alan kokonaisvaltaiseen houkuttelevuuden laskuun.