Suomalaisten asenteet vain pienituloisille kohdennettua sosiaaliturvaa kohtaan
Linnanketo, Henri (2023)
Linnanketo, Henri
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301041081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202301041081
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten asenteita valikoivaa sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan, jossa oikeus etuuksiin ja palveluihin olisi rajattu vain kaikkein pienituloisimmille. Suomalaista sosiaalipolitiikkaa on perinteisesti ohjannut universalismin periaate, jolla viitataan verovaroin rahoitettuihin etuuksiin ja palveluihin, joihin kaikilla on yhtäläinen oikeus. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kannatusta vaihtoehtoiselle sosiaaliturvan jakoperiaatteelle, jolloin oikeus sosiaaliturvaan kohdennettaisiin koko väestön sijaan vain osalle väestöstä. Tutkimuksen tausta kytkeytyy keskusteluun hyvinvointivaltion laajuudesta ja sosiaaliturvan kohdentamisesta eniten apua tarvitseville.
Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on, että vastaajien asenteita ohjaavat hyvinvointivaltioon liittyvät intressit hyvinvointivaltion edunsaajina ja rahoittajina. Tällä viitataan siihen, että vastaajat muodostavat mielipiteensä omia etujaan peilaillen ja kannattavat toimia, joista he itse hyötyvät. Tutkimusongelmasta johdettu tutkimuskysymys on, miten sukupuoli, ikä, koulutustaso ja kotitalouden tulotaso ovat yhteydessä suomalaisten asenteisiin vain pienituloisille kohdennettua sosiaaliturvaa kohtaan. Tutkimusaineistona käytetään European Social Survey 2016 -kyselyn Suomen-aineistoa, jota analysoidaan ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö -testillä.
Tutkimuksen perusteella enemmistö suomalaisista asennoituu kriittisesti valikoivaa sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan, jossa oikeus julkisesti rahoitettuihin palveluihin ja etuuksiin rajattaisiin vain kaikkein pienituloisimmille. Taustamuuttujista erityisesti korkea ikä, matala koulutustaso sekä matala kotitalouden tulotaso ovat yhteydessä vain pienituloisille kohdennetun sosiaaliturvajärjestelmän kannatukseen. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä koulutustasolla ja tulotasolla ei kuitenkaan ole vaikutusta pienituloisia suosivan järjestelmän kannatukseen. Sukupuoli selittää asenteissa olevia eroja vain 35–59-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa naiset suhtautuvat miehiä kriittisemmin sosiaalietuuksien ja -palvelujen kohdentamiseen vain kaikkein pienituloisimmille.
Tulosten voidaan tulkita olevan linjassa aiemmissa tutkimuksissa saatujen havaintojen kanssa, joiden mukaan universaalin hyvinvointivaltion kannatus on vakaata suomalaisten keskuudessa. Tulokset kuitenkin ilmentävät, että myös vaihtoehtoisille sosiaaliturvan jakoperiaatteille löytyy kannatusta suomalaisten keskuudessa. Taustamuuttujista kotitalouden tulotason sekä koulutustason yhteyttä asenteisiin voidaan selittää intressinäkökulmilla, sillä kriittisyys on korkeinta niissä väestöryhmissä, jotka olisivat muita todennäköisemmin nettomaksajia vain pienituloisille kohdennetussa sosiaaliturvajärjestelmässä. Huomionarvoista tuloksissa on, että universaalin hyvinvointivaltion suosiosta huolimatta osa suomalaisista kokee vain pienituloisille kohdennetut toimet tarpeellisiksi. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä, että asenteet hyvinvointivaltion tulonjakoa kohtaan vaihtelevat hyvin paljon eri väestöryhmissä.
Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on, että vastaajien asenteita ohjaavat hyvinvointivaltioon liittyvät intressit hyvinvointivaltion edunsaajina ja rahoittajina. Tällä viitataan siihen, että vastaajat muodostavat mielipiteensä omia etujaan peilaillen ja kannattavat toimia, joista he itse hyötyvät. Tutkimusongelmasta johdettu tutkimuskysymys on, miten sukupuoli, ikä, koulutustaso ja kotitalouden tulotaso ovat yhteydessä suomalaisten asenteisiin vain pienituloisille kohdennettua sosiaaliturvaa kohtaan. Tutkimusaineistona käytetään European Social Survey 2016 -kyselyn Suomen-aineistoa, jota analysoidaan ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö -testillä.
Tutkimuksen perusteella enemmistö suomalaisista asennoituu kriittisesti valikoivaa sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan, jossa oikeus julkisesti rahoitettuihin palveluihin ja etuuksiin rajattaisiin vain kaikkein pienituloisimmille. Taustamuuttujista erityisesti korkea ikä, matala koulutustaso sekä matala kotitalouden tulotaso ovat yhteydessä vain pienituloisille kohdennetun sosiaaliturvajärjestelmän kannatukseen. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä koulutustasolla ja tulotasolla ei kuitenkaan ole vaikutusta pienituloisia suosivan järjestelmän kannatukseen. Sukupuoli selittää asenteissa olevia eroja vain 35–59-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa naiset suhtautuvat miehiä kriittisemmin sosiaalietuuksien ja -palvelujen kohdentamiseen vain kaikkein pienituloisimmille.
Tulosten voidaan tulkita olevan linjassa aiemmissa tutkimuksissa saatujen havaintojen kanssa, joiden mukaan universaalin hyvinvointivaltion kannatus on vakaata suomalaisten keskuudessa. Tulokset kuitenkin ilmentävät, että myös vaihtoehtoisille sosiaaliturvan jakoperiaatteille löytyy kannatusta suomalaisten keskuudessa. Taustamuuttujista kotitalouden tulotason sekä koulutustason yhteyttä asenteisiin voidaan selittää intressinäkökulmilla, sillä kriittisyys on korkeinta niissä väestöryhmissä, jotka olisivat muita todennäköisemmin nettomaksajia vain pienituloisille kohdennetussa sosiaaliturvajärjestelmässä. Huomionarvoista tuloksissa on, että universaalin hyvinvointivaltion suosiosta huolimatta osa suomalaisista kokee vain pienituloisille kohdennetut toimet tarpeellisiksi. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä, että asenteet hyvinvointivaltion tulonjakoa kohtaan vaihtelevat hyvin paljon eri väestöryhmissä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]