Julkisen hallinnon API-periaatteiden arvo ja merkitys suomalaisten julkisten organisaatioiden näkökulmasta

Abstract

Julkisen sektorin digitalisaatio on ottanut 2000-luvun aikana suuria harppauksia eteenpäin. Teknologisten ratkaisujen lisääntyessä julkisissa organisaatioissa myös yhteisten toimintamallien sopimisen merkitys korostuu. Julkiset organisaatiot tuottavat paljon arvokasta dataa toiminnastaan jatkuvasti, mutta ilman systemaattista tiedon hyödyntämistä ja avaamista datan arvo ei realisoidu niin laajalla tasolla kuin olisi mahdollista. Tämän haasteen ratkaisemiseksi valtiovarainministeriö on kehittänyt Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen, jossa tavoitteena on luoda yhteiset kansallisen tason periaatteet ja tavoitteet tiedon hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen lisäämiseksi julkisella sektorilla. Osana Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanketta valtiovarainministeriössä on kehitetty julkisen hallinnon API-periaatteet, joiden on tarkoitus luoda yhteiset periaatteet ohjelmointirajapintojen eli APIen (engl. Application Programming Interface) hyödyntämiseen julkisella sektorilla. API-periaatteiden strategisina tavoitteina on asiakaslähtöisyyden ja yhteistyön, uudelleenkäytettävyyden, yhteentoimivuuden, tietoturvan ja tietosuojan sekä laadun parantaminen ja edistäminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista hyötyä ja arvoa API-periaatteet voivat tuottaa julkisen sektorin organisaatioille sekä millainen vaikutus API-periaatteilla voi olla organisaatioiden toimintaan ja API-kehitykseen. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, millaista arvoa julkishallinnon API-periaatteet tuottavat julkisten organisaatioiden näkökulmasta heidän toiminnalleen ja API-kehitykselleen. Aihetta tarkastellaan sekä organisaatioiden sisäisten kyvykkyyksien ja edellytyksien että ulkoisen yhteistyön ja muun ulkoisen toiminnan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui viisi julkista organisaatioita. Aineistonkeruu toteutettiin kahdessa osassa, sillä tavoitteena on myös tutkia, miten organisaatioiden näkemykset muuttuvat tarkastelujaksolla ja onko API-periaatteiden käyttöönotto edennyt tarkastelujakson aikana. Kerätyn aineiston analyysin avulla tunnistettiin API-periaatteiden arvotekijöitä sekä sitä, miten ne realisoituvat organisaatioiden sisäisten kyvykkyyksien ja niiden tekemän ulkoisen yhteistyön avulla. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa suomalaisten julkisten organisaatioiden API-kehityksen tilasta täydentäen siten aiempaa tutkimuskenttää, jossa API-kehityksen tilaa julkisella sektorilla on tutkittu tähän mennessä suhteellisen vähäisessä määrin. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että organisaatioiden sisäinen tiedonhallinta, teknologiaosaaminen ja strategiset suunnitelmat edistävät API-periaatteista saatavan potentiaalisen arvon realisoitumista. Arvotekijöiden tunnistamista edistää julkisten organisaatioiden tekemä verkostoyhteistyö, jossa tuodaan esiin hyviä käytäntöjä ja oppimiskokemuksia APIen käyttöön ja API-periaatteiden implementointiin liittyen. Tämän toteutuminen edellyttää koordinointia ohjaavalta taholta, kuten valtiovarainministeriöltä tai Digi- ja väestötietovirastolta. Tutkimuksessa tunnistettiin useita julkisen hallinnon API-periaatteiden implementoinnista saatavia potentiaalisia arvotekijöitä kuten laadullisia, toiminnallisia ja teknologisia hyötyjä. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei arvon realisoitumista voida tämän tutkimuksen perusteella varmentaa API-periaatteiden systemaattisen hyödyntämisen ollessa organisaatioissa vielä suhteellisen vähäistä.