Sijoitussidonnaisten kapitalisaatiosopimusten tuloverolain 35 b §:n mukainen erityinen verotusmenettely

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sijoitussidonnaisten kapitalisaatiosopimusten verotusta ja erityisesti kapitalisaatiosopimusten tuloverolain 35 b §:n mukaista erityistä verotusmenettelyä. Kapitalisaatiosopimuksella tarkoitetaan asiakkaan ja vakuutusyhtiön välistä sopimusta, jossa asiakas sijoittaa pääomaa. Erityistä verotusmenettelyä koskeva sääntely on säädetty kapitalisaatiosopimusten avulla toteutettavan, jopa aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi. Sääntely on uutta, joten siihen liittyy tulkinnanvaraisuuksia, joiden ratkaisemiseksi ei ole vielä riittävästi oikeuskäytäntöä.

Tutkielmassa kapitalisaatiosopimusten erityistä verotusmenettelyä käsitellään luonnollisen henkilön tuloverotuksen näkökulmasta. Tutkielmassa tutkitaan kapitalisaatiosopimusten erityisen verotusmenettelyn soveltumisedellytyksiä sekä sitä, mitä sääntelyn soveltuminen verotuksessa tarkoittaa. Tutkielmassa näihin kysymyksiin vastataan oikeusdogmaattisen tutkimuksen menetelmin. Koska tutkimuksen kohteena oleva sääntely on uutta, sekä siihen liittyvää oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta on vähän, tutkimuksessa painottuvat lain esityöt, joita tutkitaan tavoitteellisen tulkinnan avulla.

Tutkimuksen tuloksena todetaan, että kapitalisaatiosopimusten erityistä verotusmenettelyä voidaan pitää veronalaisen tulon laskemisen periaatteiden osalta selkeänä. Tuloverolain 35 b §:n soveltuessa kohde-etuuksista vakuutusyhtiölle kertyneet tuotot verotetaan verovelvollisen sen verovuoden tulona, jolloin ne ovat kertyneet vakuutusyhtiölle ja jolloin ne ovat olleet verovelvollisen nostettavissa. Nämä veronalaisiksi luetut tulot huomioidaan myöhemmin vakuutussuoritusten verotuksessa. Tutkimustuloksena todetaan myös, että erityisen verotusmenettelyn soveltamisen edellytykset ovat tulkinnallisesti hankalia. Erityisesti tulkinnanvaraisuuksia liittyy siihen, mitä laissa tarkoitetaan oikeudella tehdä kohde-etuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita sopimuksia vakuutusyhtiön puolesta kolmannen osapuolen kanssa. Tähän kysymykseen liittyy kolme ulottuvuutta: toimeksiannon, puolesta toimisen sekä kolmannen osapuolen määritelmät.

Kapitalisaatiosopimuksien erityiseen verotusmenettelyyn liittyvien tulkinnanvaraisuuksien odotetaan selkenevän ajan myötä sääntelyä koskevan oikeuskäytännön lisääntyessä. Tulkinnanvaraisuuksista huolimatta tutkimustuloksena todetaan, että sääntelyä voidaan pitää sen tavoitteiden osalta selkeänä. Aggressiivista verosuunnittelua estävän tavoitteen osalta sääntely todetaan myös tehokkaaksi yleistä veronkiertämissäännöstä täydentäväksi sääntelyksi.