Hyvä, katala vastajulkisuus : Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa
Tuomola, Salla (2023)
Tuomola, Salla
Tampere University
2023
Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Communication, Media and Theatre
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-03-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2724-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2724-8
Tiivistelmä
Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista alkanut julkinen keskustelu jakautui voimakkaasti kahtia Suomessa ja muissa liberaalidemokratioissa Euroopassa. Polarisoitumisen taustalla oli niin kutsuttu Euroopan pakolaiskriisi, jonka seurauksena Eurooppaan saapui muutamassa vuodessa ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta. Pääosin verkon keskustelupalstoilla, foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa aiheeseen otettiin kiivaastikin kantaa puolesta ja vastaan. Maahanmuuttovastaista näkemystä edustivat myös pakolais- ja maahanmuuttoaiheen ympärille syntyneet verkkojulkaisut, jotka toiminnallaan tuottavat vastajulkisuutta. Maahanmuuttovastainen vastajulkisuus haastaa ja kritisoi voimakkaasti valtavirtamediaa esittäen, että maahanmuuttoaihetta ei ole käsitelty valtajulkisuudessa tasapuolisesti kaikkia kansanosia kuunnellen. Tämä väitöstutkimus tarkastelee vastamediassa käytyä pakolais- ja maahanmuuttoaiheista julkista keskustelua. Tutkimus tarttuu aiheeseen vastajulkisuuden ja populismin käsitteistä rakentuvassa teoreettisessa viitekehyksessä suomalaisen tapausesimerkin, MV-lehden, sisältöjen kautta. Näiden käsitteiden lisäksi tarkastelen teorialuvussa myös radikaalin ääriajattelun piirteitä ja kontekstia ymmärtääkseni, millaisista aineksista rasistinen ja maahanmuuttovastainen sanoma tutkimusaineistossani rakentuu. Aiemmassa tutkimuksessa populistiseksi vastamediaksi määritelty MV-lehti oli maahanmuuttokeskustelun kärjistymisen aikoihin yksi tunnetuimpia ja kiistanalaisimpia vastamedioita Suomessa. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä populistisen vastamedian käsitteestä perehtymällä empiirisesti MV-lehden sisältöihin maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa. Artikkeliväitöskirjan muotoon kirjoitettu tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen, jotka kulkevat neljän osatutkimuksen yhdistävänä tekijänä: Mistä elementeistä koostuu julkinen puhuttelu MV-lehden sisällöissä maahanmuuttoaiheessa? ja Mitä tämän analyysin ja muun tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan päätellä populistisen vastamedian roolista julki- sen keskustelun tuottamisessa? Kysymykset liittävät tutkimuksen keskusteluun, jota viime vuosina on käyty poliittisen ilmapiirin polarisoitumiseen ja radikalisoitumiseen liittyvissä kysymyksissä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tutkimus soveltaa diskursiivis-analyyttista lähestymistapaa. Osatutkimusten perusteella MV-lehden maahanmuuttokeskustelun julkinen puhuttelu rakentuu lukijakunnan polarisoimisesta ideologisten puhuttelutapojen avulla, ylikansallisista ja jaetuista ideologisista aineksista, kansamyytin ja kansalaiskäsitteen omatapaisesta rakentamisesta sekä tunteisiin vaikuttamisesta kuvien kautta. MV-lehden maahanmuuttoa käsitelleiden sisältöjen analyysin perusteella käy ilmi, että populistisen vastamedian julkinen puhe synnyttää vastakkainasettelua kansan sisällä ja sen arvot ovat ristiriidassa perustuslaillisen oikeusvaltion ihanteiden kanssa. Samalla se myös juurruttaa polarisoitunutta ajattelutapaa medioituneeseen julkisuuteemme, joka on jo muutenkin informaatiovaikuttamisen ja muun propagandan kohteena.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4843]