Perehdytys työssäoppimisen ja osaamisen kehittämisen tukena: Kansanedustajien perehdytyksen kehittäminen
Helenius-Mäki, Teresa (2022)
Helenius-Mäki, Teresa
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212239768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212239768
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kansanedustajien perehdytyskokemusten avulla perehdytyksen kehittämistarpeita eduskunnassa. Tutkimus pyrkii vastaamaan tutkimuskysymyksiin: Missä asioissa ja millä tavoin kansanedustajien perehdytystä ja työssäoppimista voitaisiin kehittää? Entä miten kansanedustajien osaamisen kehittämistä voitaisiin tukea? Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan perehdytyksen, työssäoppimisen, osaamisen kehittämisen sekä kokemuksellisen oppimisen teorian käsitteitä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Empiirisenä aineistona käytettiin eduskunnan hallinto- ja palveluosaston vuonna 2021 kansanedustajille tekemien kyselyn ja haastattelun tuloksia. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä teemoittelua. Kyselyn ja haastattelun teemojen pohjalta muodostui neljä otsikkoa: ’Perehdytyksessä opittujen asioiden hyödyntäminen työssä’, ’Perehdytystä tukeva toiminta’, ’Kehittämisideat perehdytykseen’ ja ’Kehittämisideat osaamisen kehittämiseen’. Aineistossa usein toistuvia, kansanedustajille tärkeitä aiheita olivat muun muassa vertaistuki, aikataulut, työaineisto, tukipalvelut, täysistunto- ja valiokuntatyö, räätälöity perehdytys kansanedustajille, kansanedustaja esimiehenä, eduskuntaryhmät, henkilökohtainen perehdyttäjä, seuranta ja kertaus.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perehdytyksen ja työssäoppimisen kehittämisessä sekä osaamisen kehittämisen tukemisessa tarvitaan yksilön, työyhteisön sekä koko organisaation aktiivista, vastavuoroista ja jatkuvaa yhteistoimintaa. Tulosten mukaan voidaan myös päätellä, että kansanedustajille merkittävä perehdytyksen ja työssäoppimisen lähde on kokeneimpien kansanedustajien vertaistuki. Kokeneimmilta kansanedustajilta saadaan hyödyllistä tietoa muun muassa valtiontalouden budjettiprosessista, lakialoitteiden käsittelystä, asiantuntijakuulemisten käytännöistä sekä tapakulttuurista. Tulosten mukaan perehdytyksen aikataulutusta tulisi parantaa. Aikataulua hankaloittaa muun muassa samaan aikaan järjestettävät hallitusneuvottelut. Kansanedustajien oman osaamisen kehittämiseen kaivataan eniten tukea työnohjauksessa, viestintätaidoissa, kielissä sekä resurssien riittävyydessä.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tarkastella tulevaa edustajalähtöisempää perehdytysmallia, jossa on tarkoitus huomioida paremmin oppijan tausta. Perehdytysmallia varten ollaan perustamassa uusi sähköinen alusta tukemaan tiedon hallintaa sekä parantamaan vuorovaikutusta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Empiirisenä aineistona käytettiin eduskunnan hallinto- ja palveluosaston vuonna 2021 kansanedustajille tekemien kyselyn ja haastattelun tuloksia. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä teemoittelua. Kyselyn ja haastattelun teemojen pohjalta muodostui neljä otsikkoa: ’Perehdytyksessä opittujen asioiden hyödyntäminen työssä’, ’Perehdytystä tukeva toiminta’, ’Kehittämisideat perehdytykseen’ ja ’Kehittämisideat osaamisen kehittämiseen’. Aineistossa usein toistuvia, kansanedustajille tärkeitä aiheita olivat muun muassa vertaistuki, aikataulut, työaineisto, tukipalvelut, täysistunto- ja valiokuntatyö, räätälöity perehdytys kansanedustajille, kansanedustaja esimiehenä, eduskuntaryhmät, henkilökohtainen perehdyttäjä, seuranta ja kertaus.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perehdytyksen ja työssäoppimisen kehittämisessä sekä osaamisen kehittämisen tukemisessa tarvitaan yksilön, työyhteisön sekä koko organisaation aktiivista, vastavuoroista ja jatkuvaa yhteistoimintaa. Tulosten mukaan voidaan myös päätellä, että kansanedustajille merkittävä perehdytyksen ja työssäoppimisen lähde on kokeneimpien kansanedustajien vertaistuki. Kokeneimmilta kansanedustajilta saadaan hyödyllistä tietoa muun muassa valtiontalouden budjettiprosessista, lakialoitteiden käsittelystä, asiantuntijakuulemisten käytännöistä sekä tapakulttuurista. Tulosten mukaan perehdytyksen aikataulutusta tulisi parantaa. Aikataulua hankaloittaa muun muassa samaan aikaan järjestettävät hallitusneuvottelut. Kansanedustajien oman osaamisen kehittämiseen kaivataan eniten tukea työnohjauksessa, viestintätaidoissa, kielissä sekä resurssien riittävyydessä.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tarkastella tulevaa edustajalähtöisempää perehdytysmallia, jossa on tarkoitus huomioida paremmin oppijan tausta. Perehdytysmallia varten ollaan perustamassa uusi sähköinen alusta tukemaan tiedon hallintaa sekä parantamaan vuorovaikutusta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]