Kuuluisan rikollisen monet kasvot: Niko Ranta-ahon kehystäminen suomalaisten iltapäivälehtien verkkouutisoinnissa

Abstract

Kesällä 2019 huumerikostapaus Katiska nousi esille medioihin ja uutisotsikoihin paitsi sen mittasuhteiden vuoksi, myös tapaukseen liittyvien julkisuuden henkilöiden takia. Mediassa Katiska henkilöityi nopeasti yhteen päätekijöistään, aiemmin varakkaana liikemiehenä tunnettuun Niko Ranta-ahoon. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, millaisia mielikuvia suomalaiset mediat tuottivat Niko Ranta-ahosta ja miten rikollisuuden ja julkisuuden välinen suhde näyttäytyy mediassa, kun kyseessä on kuuluisa rikollinen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset iltapäivälehdet kehystivät Niko Ranta-ahon persoonaa verkkouutisoinneissaan ja millaisia vaikutelmia ne hänestä tuottivat.

Tutkimukseni teoreettisessa osuudessa käyn läpi julkisuus- ja julkkiskäsitettä, tarkastelen rikollisuuden ja julkisuuden välistä suhdetta ja mediaa mielikuvien luojana. Pureudun erityisesti Rojekin julkisuusluokitteluun ja Penfold-Mouncen kuuluisa rikollinen -käsitteeseen, jota hyödynnän myös aineistoni analyysiosiossa. Tarkasteltava aineistoni ajoittuu Katiskan ensimmäisen oikeudenkäynnin aikaan ja koostuu IltaSanomien ja MTV Uutisten verkkouutisista. Tutkielmani metodina toimii kehysanalyysi. Havainnoin aineistossani tekstin otsikointia, käytettyjä sitaatteja, metaforia ja sanavalintoja pyrkien etsimään vaikutelmia, joista kehykset muodostuvat.

Aineiston analyysissani kävi ilmi, etteivät iltapäivälehdet rakentaneet yhdenmukaista kuvaa Niko Ranta-ahosta pelkästään rikollisena, vaan uutisjutuissa nostettiin myös esille erilaisia asioita ja yksityiskohtia hänen elämästään. Aineistostani löytyi kolme erilaista kehystä: liikemies-kehys, huumegangsteri-kehys ja kunnon mies -kehys. Jokainen kehys korosti eri tavoin Ranta-ahon piirteitä sanavalintojen, metaforien ja sitaattien avulla luoden hänestä lyhyellä ajanjaksolla hyvin erilaisia mielikuvia.