Äitiyteen liittyvät normit vapaaehtoisesti lapsettomien naisten kirjoituksissa
Hytönen, Lotta Maria (2023)
Hytönen, Lotta Maria
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212229761
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212229761
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan äitiyteen liittyviä normeja ja käyttäen aineistona vapaaehtoisesti lapsettomien naisten kirjoituksia lapsettomuuspäätöksestään. Kyseessä on AILA:sta ladattu valmisaineisto. Tutkimuskysymyksenä on, miten äitiyteen liittyvät normit heijastuvat vapaaehtoisesti lapsettomien naisten kirjoituksista. Vapaaehtoista lapsettomuutta on aiemmin tutkittu syynäkökulmasta, jonka avulla on pyritty saamaan selville syitä lapsettomuuspäätöksen takana. Keskityn itse tarkastelemaan yhtä mahdollista syytä eli normatiivista äitiyttä.
Aiemmassa tutkimuksessa äitiyden on havaittu olevan itsessään normi, sillä naiseus on historiallisesti sidottu äitiyteen ja hoivaan. Näkemykset lapsettomista naisista ovat tämän vuoksi olleet kielteisiä, sillä heidät nähdään epänormaaleina ja ei-aikuisina. Tutkielman teoreettista viitekehystä määrittävät Adrienne Richin ja Andrea O’Reillyn teoriat. Richin mukaan äitiys voidaan nähdä kahdella tasolla: yksi ulottuvuus on äitiyden patriarkaalinen instituutio (motherhood) joka alistaa naisia ja toinen on äitiminen (mothering), joka käsittää äitiyden henkilökohtaisena toimintana. Tarkastelen itse patriarkaalista instituutiotasoa ja sitä määrittäviä normeja. O’Reillyn seuraavat kymmenen patriarkaalisen äitiyden oletusta toimivat tutkielmassa näiden normien kehystäjinä: essentialisaatio, naturalisaatio, individualisaatio, privatisaatio, biologisaatio, normalisaatio, ekspertisaatio, intensifikaatio, depolitisaatio ja idealisaatio. Oletukset esittävät muun muassa äitiyden luonnolliseksi kaikille naisille sekä naiseuden määrittäjäksi, ja naisen pääasialliseksi huoltajaksi heteroydinperheessä.
Aineistona toimii kirjoituskutsulla tuotettu valmisaineisto, jossa eri-ikäiset lapsettomat naiset kertovat lapsettomuuspäätöksestään sekä sterilisaatiosta prosessina. Analysoin aineiston käyttämällä menetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jota ohjasivat O’Reillyn kymmenen patriarkaalisen äitiyden oletusta.
Keskeisinä tuloksina aineistosta havaittiin runsaasti esimerkkejä, jotka asettuvat essentialisaation, naturalisaation, intensifikaation ja normalisaation luokkiin. Naiset oletetaan siis katkelmissa synnynnäisiksi äideiksi, heidän lapsettomuuspäätöstään kyseenalaistetaan ja torjutaan, he pelkäävät olevansa päävastuussa lapsen hoidosta sukupuolensa takia ja näkevät äitiyden itsensä uhraamisen ja erilaisten menetysten kautta. Muiden O’Reillyn käsitteiden mukaisia luokkia ei syntynyt analyysin tuloksena. Muita aineistosta havaittavia teemoja ovat kuitenkin lääkärien ja hoitohenkilökunnan harjoittama vallankäyttö sterilisaatiosta puhuttaessa sekä lapsen hankkiminen muiden ihmisten vuoksi. Naisten itsemääräämisoikeus lisääntymisen ja lisääntymättömyyden suhteen nousee siis esiin vahvasti aineistossa. Jatkotutkimukselle tärkeitä aiheita ja tavoitteita ovat näiden tulosten perusteella erilaisten äitien vanhemmuuden vapauttaminen alistavista normeista, vanhemmuuden tasa-arvoistaminen eri sukupuolten välillä sekä lapsettomuuden normalisointi ilmiönä.
Avainsanat: normatiivinen äitiys, vapaaehtoinen lapsettomuus, lapsettomuus, normi, vanhemmuus, sukupuoli
Aiemmassa tutkimuksessa äitiyden on havaittu olevan itsessään normi, sillä naiseus on historiallisesti sidottu äitiyteen ja hoivaan. Näkemykset lapsettomista naisista ovat tämän vuoksi olleet kielteisiä, sillä heidät nähdään epänormaaleina ja ei-aikuisina. Tutkielman teoreettista viitekehystä määrittävät Adrienne Richin ja Andrea O’Reillyn teoriat. Richin mukaan äitiys voidaan nähdä kahdella tasolla: yksi ulottuvuus on äitiyden patriarkaalinen instituutio (motherhood) joka alistaa naisia ja toinen on äitiminen (mothering), joka käsittää äitiyden henkilökohtaisena toimintana. Tarkastelen itse patriarkaalista instituutiotasoa ja sitä määrittäviä normeja. O’Reillyn seuraavat kymmenen patriarkaalisen äitiyden oletusta toimivat tutkielmassa näiden normien kehystäjinä: essentialisaatio, naturalisaatio, individualisaatio, privatisaatio, biologisaatio, normalisaatio, ekspertisaatio, intensifikaatio, depolitisaatio ja idealisaatio. Oletukset esittävät muun muassa äitiyden luonnolliseksi kaikille naisille sekä naiseuden määrittäjäksi, ja naisen pääasialliseksi huoltajaksi heteroydinperheessä.
Aineistona toimii kirjoituskutsulla tuotettu valmisaineisto, jossa eri-ikäiset lapsettomat naiset kertovat lapsettomuuspäätöksestään sekä sterilisaatiosta prosessina. Analysoin aineiston käyttämällä menetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jota ohjasivat O’Reillyn kymmenen patriarkaalisen äitiyden oletusta.
Keskeisinä tuloksina aineistosta havaittiin runsaasti esimerkkejä, jotka asettuvat essentialisaation, naturalisaation, intensifikaation ja normalisaation luokkiin. Naiset oletetaan siis katkelmissa synnynnäisiksi äideiksi, heidän lapsettomuuspäätöstään kyseenalaistetaan ja torjutaan, he pelkäävät olevansa päävastuussa lapsen hoidosta sukupuolensa takia ja näkevät äitiyden itsensä uhraamisen ja erilaisten menetysten kautta. Muiden O’Reillyn käsitteiden mukaisia luokkia ei syntynyt analyysin tuloksena. Muita aineistosta havaittavia teemoja ovat kuitenkin lääkärien ja hoitohenkilökunnan harjoittama vallankäyttö sterilisaatiosta puhuttaessa sekä lapsen hankkiminen muiden ihmisten vuoksi. Naisten itsemääräämisoikeus lisääntymisen ja lisääntymättömyyden suhteen nousee siis esiin vahvasti aineistossa. Jatkotutkimukselle tärkeitä aiheita ja tavoitteita ovat näiden tulosten perusteella erilaisten äitien vanhemmuuden vapauttaminen alistavista normeista, vanhemmuuden tasa-arvoistaminen eri sukupuolten välillä sekä lapsettomuuden normalisointi ilmiönä.
Avainsanat: normatiivinen äitiys, vapaaehtoinen lapsettomuus, lapsettomuus, normi, vanhemmuus, sukupuoli
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]